9. Kylmyys ja lumiongelma

Kylmyys pakkasta esiintyy tundra- ja havumetsäilmastojen alueilla. Lisäksi myös lauhkean vyöhykkeen lehtimetsissä, aroilla ja vuoristoissa. Pakkanen aiheuttaa ongelmia autoille, vesijohdot jäätyy sekä rakennuskustannukset nousevat esityksen ja lämmityksen vuoksi. Pakkasen purevuutta lisää tuuli, mitä kovemmin tulee, sitä kylmemmälle ilma tuntuu.

 

Halla tarkoittaa kasvukaudella esiintyvää yöpakkasta. Sitä esiintyy lauhkealla vyöhykkeellä ja subtropiikissa. Halla vahingoittaa mm. marjojen kukkia ja perunan taimia. Alavat maat ovat herkkiä hallalle, koska kylmä ilmaa virtaa enemmän painanteisiin.
Torjunta harsopeitteitä käytetään esimerkiksi mansikkapelloilla, lämmittimet viljelmien läheisyyteen ja hedelmpäpuiden sadettaminen, ovat hyviä hallan torjumiskeinoja.

Routa ikiroutaa esiintyy kylämässä vyohykkeessä, alueella jossa keskilämpötila on alle 0 astetta. Raja ulottuu Siperissa napapiirin eteläpuolelta taigalle saakka.
Maa routaantuu, kun maahuokosissa oleva vesi jäätyy, jolloin maa kovettuu eli routaantuu. Roudan ansiosta suot ja metsät kestävät niiden päällä ajamista. Routa kuohkeuttaa myös maata. Roudasta aiheutuu myös haittaa, routakerrokseen noussut vesi jäätyy, jolloin maan tilavuus kasvaa ja maan pinta routii.
 

Lumi lumi-ilmasto on tyypillisintä havumetsäalueilla, arojen pohjoisosissa, vuoristoissa ja ylängöillä. Eniten lumi aiheuttaa ongelmia alueilla, joilla sataa kerralla paljon ja lumi ei ole pysyvää. Tälläsia ovat esimerkiksi läntinen Eurpooppa ja Pohjois-Amerikan itäosa. Suomessa lumi aiheuttaa lisää kustannuksia, koska lumen satamiseen täytyy varautua koko talven ajan.

Lumivyöryt syntyy, kun lumen paino ylittää lumen rakenteellisen kestävyyden. Lumen rakennettä heikentää lämpötilan lasku tai nousu. Lumivyöryn laukaisee kova lumisade,  nopea lämpötilan nousu, ihmisen liikkeet tai kova ääni.
Irtolumivyöry syntyy, kun kevyttä lunta sataa kerralla paljon, eikä se ole vielä kerennyt kiinnittyä alla olevaan lumeen.
Laattalumivyöryistä puhutaan silloin, kun rinteestä lohkeaa erilaisista lumikerroksista koostuva laatta, joka liukuu alempien lumikerrosten päällä.

Föhntuuli on lämmin ja kuiva tuuli, mikä syntyy kostean ilmavirtauksen ylitettyä vuoriston ja menetettyään kosteutensa. 

8. Sään vaihtelut

1. Korkeusvaihtelut ja vuoristot vaikuttavat sään muutoksiin. Euroopassa lämpötilapoikkeamat eivät ole kovin huomattavia, koska Alpit ja muut suuren vuoristot vähentävät pohjois-eteläsuuntaisten tuulien liikkeitä.
Myöskään tropiikissa ja subtropiikissa säät vaihtelevat hyvin vähän.

2. Merien virausten muutokset. Vesi kiertää merivirtojen lisäksi myös syvällä pohjavirtauksissa. Tietyillä alueilla vettä painuu alas ja paikoin nousee ylös. Virtausten muutokset nostavat tai laskevat meriveden lämpötilaa, mikä heijastuu myös säähän. Tavallistä lämpimämpi aiheuttaa mm. rankkasateita ja vastaavasti kylmempi vesi aiheuttaa tietyillä alueilla kuivuutta.


3. EL NINO esiintyy Tyynellämerellä. El Ninon aikana veden ja ilman kierto ja ilmanpaineet muuttuvat päinvastaisiksi. Päiväntasaajanvirta heikkenee ja Australian puolelta alkaa virrata lämmintä vettä kohti Etelä-Amerikkaa. Kaakkoispasaati heikkenee ja tuuli kääntyy päinvastaiseksi. Amerikan länsirannikolle syntyy voimakkaita matalapaineita. Vastaavasti Aasian ja Australian itäosat kärsivät kuivuudesta. El Ninon syntymisen syytä ei toistaiseksi tiedetä tarkkaan.



4. Helle on tropiikissa jokavuotinen ongelma. Vanhukset ja lapset kärsivät helteistä eniten ja ihmisiä kuolee helteeseen vuosittain. Kuumuus vaikuttaa työntekoon ja työtä on jaksotettava aamuun ja iltaan, jolloin on viileämpää. Lämpötilan noustessa lähelle 40 astetta, ihmisen lämmönsäätely joutuu koetukselle. Seurauksena voi olla lämpöhalvaus.

5. Metsä ja pensaspalot pitkään jatkunut kuivuus ja kuumuus aiheuttavat paloja. Polttolasi kohdistaa lämpöä tiettyyn paikkaan ja aiheuttaa tulen. Kipinä, salamisku tai ihmisen huolimaton tulen käsittely aiheuttavat paljon metsäpaloja.



Mereorologia tarkoittaa säätiedettä.

7. Tulvat

 

Puolet luonnon aiheuttamista kuolemantapauksista aiheutuu tulvista. Tulvat ovatkin vakavin luonnonhasardi. Tulvat aiheuttavat tauteja, kun tulvavettä valuu kaivoihin. Tulvat saavat aikaan myös lietettä, mikä toimii hyvänä lannoitteena.

Suomessa ei ole yleensä pahoja tulvia. Järvet varastoivat vettä ja vesi valuu rinteitä pitkin alas. Metsät ja suot keräävät sadevettä ja sitovat sen itseensä.

Tulvat ovat tyypillisiä alueilla, joilla on sade- ja kuivakausi. 
Lumien sulaminen aiheuttaa keväisin suuria tulvia. Vesi ei pääse imeytymään maahan, koska maa on vielä jäässä, jolloin vesi valuu maanpintaa pitkin. Jäälaatat ja suppo pahentavat myös tulvaongelmia.

Jokitasangon tulviessa tulvavesi valuu nopeasti tulvatasangolle, jota toimivat tulvavesien vastoina. Tulvatasangot ovat suosittuja asuinpaikkoja, koska liete on ravinteikasta lannoitemaata ja tulvavettä voi varastoida kasteluvedeksi. Jokia pitkin on myös helppo liikkua paikasta toiseen.

Tulvaliete on esimerkiksi metsistä huuhtoutunutta hedelmällistä pintamaata. 

Jokilaako

Ihminen vaikuttaa osaltaan tulvien lisääntymiseen. Jokien kaventaminen, metsien ja kosteikkojen hävittäminen ja suurien kaupunkien rakentaminen, ovat suurimpia syitä.

Tulvasuojelu:

6. Myrskyt

 

Ilmanpaine-erot tasoittuvat tuulen avulla. Ilmanpaine eron ollessa riittävän suuri tuuli voi yltyä myrskyksi.

Keskileveyksillä esiintyy syys- ja talvimyrskyjä. Lämpimän ja kylmä ilmamassan tömätessä toisiinsa Atlantilla syntyy matalapaineen keskus, minkä ympärille muodostuu sykloni.

Trooppiset pyörremyrskyt aiheuttavat myrskyistä eniten vahinkoa. Suurin osa pohjoisella pallonpuoliskolla. Syntyy merellä voimmakkaan matalapaineen keskuksesta, ilma nousee ylöspäin ja tuuli tuo siihen lisää ilmaa. Pasaati- tai monsuunituulet kuljettavat pyörremyrskyjä. Pyörremyrsky syntyy vain jos meriveden lämpötila on vähintään +26 astetta. Ilmamassasta täytyy myös kehittyä melko korkea ilmanpaine matalapaineen keskuksen yläpuolelle.

Taifuuni on Itä-Aasiassa käytetty nimitys trooppisista pyörremyrskyistä.

Pyörremyrskyt voivat aiheuttaa valtavaa tuhoa. Katot irtoavat, ikkunat voivat mennä rikki, tulvat ja muita taloudellisia tappioita.

Tornadot ja trombit Syntyvät rajujen ukkoskuurojen yhteydessä. Ovat melko pieniä, mutta vaarallisia pyörremyrskyjä. Tordano saa energiaa vesihöyryn tiivistymisestä ja salamoinnista. Pilven alareunasta ilmaa painuu alaspäin ja reunoilta ilma nousee ylös. Keskustassa paine laskee huomattavasti ympäristön painetta alhaisemmaksi.

Trombit ovat tornadoja heikompia tuulipyörteitä. Ukkospilven alareunasta lähtee pilvinauha, joka voi maassa aiheuttaa paikallisia tuhoja. Suomessa trombeja esiintyy kesäisin rajujen ukkoskuurojen yhteydessä.

Salamat syntyvät, kun jääkiteet ja rakeet törmäilevät toisiinsa, jolloin jääkiteet varautuvat positiivisesti ja rakeet negatiivisesti ja asettuvat pilven eri osiin. Syntyvä jännite-ero purkautuu salamaniskuina.

Salamat rikkovat sähkölaitteita ja aiheuttavat tulipaloja.

5. Vulkanismi uhkana

 

Tulivuoria luokitellaan purkaustyypin mukaan. Purkaukseen vaikuttaa sulaneen kiviaineksen viskositeetti ja magman pitoisuus. Kaasut karkaavat tulivuoren purkauksessa sitä nopeammin mitä juoksevampaa magma on. Tällöin purkaus on rauhallinen.

Alityöntövyöhykkeillä mantereiden kiviaines sisältää paljon piitä, jolloin syntyy hapanta magmaa. Magmassa on paljon kaasuja, jotka laajenevat purkauksen aikana nopeasti ja työntävät laavaa ulos räjähdysmäisesti.

Tulivuoren purkaukset aiheuttavat:

1. Laavavirtoja mitä juoksevampaa laava on sitä nopeammin se leviää suurelle alueelle. Laavavirrat voivat aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä.

2. Pyroklastiset virrat laavasta ja kaasuista. Ne tuhoavat kaiken mikä osuu niiden eteen ja aiheuttavat näin paljon uhreja. Pyroklastisia virtoja esiintyy tulivuorenpurkauksissa missä laava on jäykkää.

3. Tefra kaikkea tulivuoren purkauksessa irtoavaa ainesta kutsutaan tefraksi. Suurin osa vulkaanista tuhkaa. Suuri tuhkalaskeuma aiheuttaa sähkökatkoja ja pilaa vesivarastoja.

4. Kaasut valtaosa vesihöyry. Runsas hiilidioksidi purkauma voi aiheuttaa kuolemia tulivuoren välittömässä läheisyydessä.

5. Laharit vulkaanisia mutavyöryjä. Sade tai sulanut lumi tuo tulivuoren rinnettä alas valuessaan mukanaan tuhkaa ja suuria maajärkäleitä.

6. Maanvierimät lähtevät liikkeelle kerrostulivuorten rinteiltä. Voivat aiheuttaa esimerkiksi tsunameja.

Tuffi on tulivuoresta purkautuvasta tuhkasta iskostunutta kiveä.

Purkauksen seurauksia.

4. Tsunamit

 

Tsunami on jostain tietystä kohdasta joka suuntaan etenevä jättiläisaalto. Tsunamit aiheutuvat merenalaisesta maanjäristyksestä, tulivuorenpurkauksesta, maanvyörymän tai asteroiditörmäyksen seurauksena. Suurin osa tsunameista johtuu merenpohjassa tapahtuvista maanjäristyksistä. Merenpohjan liike nostaa päällä olevaa vesimassaa. Energia siirtyy veden aaltoliikkeeseen. Aallonpituus voi olla jopa satoja kilometrejä ja nopeus 1000km/h.

Varsinainen hyökyaalto muodostuu vasta, kun tsunami saavuttaa rannan. Madaltuva merenpohja hidastaa vesimassaa. Aallon korkein kohta on tässä vaiheessa vasta saapumassa rantaa kohti, joten veden määrä lisääntyy jatkuvasti. Aallon pituuden lyhentyessä, aalto alkaa nousta ylöspäin ja muodotuu hyökyaalto.

Rantaviiva alkaa vetäytyä kauemmaksi merelle tsunamin lähestyessä rantaa. Tsunameja on vaikea havaita ajoissa, joten pelastumiselle ei jää paljonkaan aikaa. Nykyään Tyynenmeren alueelle on rakennettu tsunamivaroistuskeskuksia, mitkä auttavat havaitsemaan tsunamin aiemmin. Evakoimista varten sisämaahan on oltava helppokulkuisia teitä ja rantarakentamista täytyy vähentää tsunami alttiilla alueilla.



Seismografi eli maanjäristysmittari on laite, jota käytetään maankuorenvärähtelyn mittaamiseen ja rekisteröimiseen.

Tsunamin syntyminen

3. Maanjäristykset

Maanjäristykset ovat kaikista tuhoisimpia endogeenisiä hasardeja. Maanjäristys alueet sijaitsevat litosfäärilaattojen raja-alueilla. Sellaisilla alueilla missä laatat sivuaa tai törmäävät toisiinsa tapahtuu tuhoisia järistyksiä. Loittonemisvyöhykkeillä taas tapahtuu heikompia järistyksiä.

Hyposentrumi eli maanjäristyskeskus on se kohta, jossa lukkiutuminen purkautuu.
Episentrumi sijaitsee aivan maanjäristyskeskuksen yläpuolelalla, episentrumista lähtevät pinta-aallot aiheuttavat eniten vahinkoa.

Maanjäristysten voimakkuutta mitataan Richterin asteikolla.

Maanjäristysten aiheuttamiin tuhojen suuruuteen vaikuttaa järistyksen voimakkuus, etäisyys hyposentrumista, alueen maaperä ja korkokuva.

Rakennusten sortuminen ja järistysten aiheuttamat tulipalot aiheuttavat paljon kuolonuhreja.

Loittonemisvyöhyke on alue, missä mannerlaatat erkanevat toisistaan. Samalla syntyy uutta maankuorta.

2. Avaruuden uhkat

Suurimman uhan avaruuden kappaleista aiheuttavat asteroidit ja komeetat, sillä niiden kiertoradat voivat muuttua.

Meteoriitin osuessa maahan:

1. 0,05 sekunnin kuluttua törmäyksestä meteoriitti uppoaa n. 1 km syvyyteen, missä se räjähtää ja energia muuttuu shokkiaalloksi.
2. 0,1 sekunnin kuluttua kivet rikkoontuvat, sulavat ja kaasuuntuvat sekunnin murto-osassa.
3. 1 sekunnin kuluttua räjähdys heittää yläpuollellaan olevan maa-aineksen syrjään, josta syntyy kraatterille reunavalli. Samalla voi syntyä uusia kivilajeja.
4. 1 minuutin kuluttua erilaiset kivet järjestäytyvät kerroksittain ja kraatteri alkaa oieta vähitellen.
 

Meteoriitin olessa yli kilometrin mittainen, räjähdys aiheuttaa pölypilven, joka estää auringon säteilyn pääsyn maahan, jolloin lämpötila alkaa laskea. Äkillinen muutos tuhoaa mm. eliöstöä.

Maahan iskeytynyt metoriitti aiheuttaa myös maanjäristyksiä ja yli kilometrin kokoinen meteoriittin syöksyäessä mereen, seurauksena on tsunami.

Asteroidi on planeettoja pienempi kivikappale, joka kiertää Aurinkoa.

1. Johdanto

Hasardiksi kutsutaan ihmisen elämää, omaisuutta, luontoa ja muuta ympäristöä haittaavaa uhkaa ja riskiä. Hasardit voidaan ryhmitellä, ilmakehän,-vesikehän,-maankamaran,-eliömaailman,-sosiaalisen ja teknisen osa-alueen mukaisesti.

Hasardin ominaisuuksia voidaan kuvata hasardiprofiilin avulla. Profiilista voidaan tulkita hasardin yleisyys,-kestoaika,-varoistusaika,-esiintyminen ja esiintymisalueen pinta-ala.

Suurien hasardien välttämiseksi ihmisten pitää hallita riskit. Tarvitaan suunnittelua, ongelmien ennustamisa, välttämistä ja lieventämistä.

Eroosio tarkoittaa kallioperän ja maaperän kulumista veden, tuulen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän vaikutuksesta.