22. Globalisoituva maailma - puolesta vai vastaan?

 

Taloudellinen globaalistuminen
Maailmankauppa on määrällisesti kasvanut hyvin nopeasti 1980-luvulta lähtien. Yhtenä merkittävänä syynä on ollut erilaisten kaupankäynnin esteiden purkaminen.
Teknologinen globaalistuminen on havaittavissa esim. kotitietokoneiden ja Internetin käytön nopeana yleistymisenä ympäri maailman.
Politiikan globaalistumisesta kertovat demokratia ja ihmisoikeuskysymyksien jatkuva esilläolo ja monien kansalaisjärjestöjen vaikutusvallan kasvu.
Kulttuurien globaalistuminen merkitsee kulttuurien yhtenäistymistä, mutta toisaalta lisääntynyt vuorovaikutus ja yhtenäistyminen luovat paineita kulttuureille, jolloin halutaan korostaa myös erilaisuutta.

Vapautuvan maailmankaupan mahdollisuudet
1. Edistää kansainvälisen vaihdannan kasvua ja lisää valtioiden työnjakoa.
2. Valtiot voivat viedä tuotteitaan vapaammin eri puolille maailmaa.
3. Voidaan valvoa mahdollisia väärinkäytöksiä.
4. Työmarkkinat ovat kansainväliset.

Vapautuvan maailmankaupan uhkat
1. Kaupankäynnin kasvu ei ole kohdistunut tasapuolisesti kaikkiin maailman alueisiin.
2. Tuloerot kasvavat.
3. Valtioiden välinen kilpailu kasvaa.
4. Yritykset hakeutua maihin, joissa ei ole tiukkaa lainsäädäntöä ympäristönsuojelun, työntekijöiden oikeuksien yms. suhteen.



Globaalistuminen merkitsee eri alueiden välisen vuorovaikutuksen kasvua ja vahvistumista.

20. Taudit riskinä

Taudit muuttuvassa ympäristössä
Tärkeimmät ympäristön tilaan vaikuttaneet tekijät ovat taloudelliset muutokset, maankäytön muuttuminen sekä ilmaston lämpeneminen.
Taloudellinen kehitys on muuttanut tautien esiintymistä. Kehitysmaissakin tilalle on tulossa muuttuneista elintavoista ja virheellisistä ruokatottumuksista aiheutuvat sairaudet, kuten sydäntaudit , diabetes ja syöpä.
Väestönkasvu on keskittynyt kaupunkeihin. Sairastumisriski on siellä kuitenkin pienempi kuin maaseudulla, koska kaupungeissa on yleensä parempi hygienia (viemärit, puhdasta vettä) kun maaseudulla tai slummeissa.
Matkailu lisää tartuntoja. Matkailijat alistuvat herkästi sairauksille, jotka ovat kotimaassa tuntemattomia tai heillä ei ole rokotussuojaa.

Vanhat sairaudet ovat edelleen voimissaan
Vanhat sairaudet uhkaavat ihmisiä edelleen varsinkin kehitysmaissa.
Malaria on malarialoisen aiheuttama vakava kuumetauti. Tautia esiintyy yleisesti osissa trooppista Afrikkaa, Aasiaa ja Keski- ja Etelä-Amerikkaa.

Malarian esiintymisalueet.

Tulevaisuuden haasteet 
Lasten sairastuminen on vähentymässä, mutta aikuisten sairaudet, kuten verenkiertoelimistön sairaudet ja syöpä lisääntyvät. Sosiaalinen eristäytyminen lisää mielenterveysongelmia.
Sodat ja pakolaiset lisäävät tautien leviämistä.
Taudin leviämisen kannalta on ratkaisevaa miten nopeasti kansainvälinen tiedotus ja valvonta esim. WHO:n kautta tapahtuu.

AIDS on immuunikatotauti, jonka ihmisissä aiheuttaa retroviruksiin kuuluvan HI-viruksen. HI-virus hyökkää immuunijärjestelmää vastaan, ja hoitamattomana hiv-infektio johtaa immuunikatoon eli aidsiin.
 

19. Kaupungistumisen varjopuolet

 

Luonnonvarojen kulutus ja syntyvät jätteet
Kaupungit kuluttavat paljon luonnonvaroja. Kaupungistuminen lisää ihmisen aiheuttamaa globaalia ympäristörasitusta, sillä kaupungeissa ihmisten elämäntyyli ja kulutustottumukset muuttuvat. Ilmenee suurkaupunkien jatkuvana sähkönvajauksena ja kaupungit synnyttävät myös valtavan määrän jätteitä.

Lisääntyvä liikenne ja ilmansaasteet
Suurin ongelma on liikenne ja sen päästöt. Ilmansaasteet aiheuttavat kuolleisuuden lisääntymistä, kroonisia keuhkoputken tulehduksia, astman yleistymistä yms.
Ilman pienhiukkaset ovat suurin ongelma, sillä niiden mukana kulkeutuvat karsinogeeniset aineet, kuten raskasmetallit tai PAH-yhdisteet.
Savusumu koostuu yhdisteistä, joita muodostuu auringonvalon reagoidessa hiilivetyjen ja typen oksidien kanssa. Suurin osa savusumusta koostuu otsonista, joka on myrkkyä alailmakehässä.

Sosiaaliset ongelmat
- Elintasoerojen kasvu lisää rikollisuutta ja muita sosiaalisia ongelmia.
- Tuloerot.
- Slummiutuminen. Monet asukkaista ovat työttömiä ja ihmisillä ei ole rahaa parantaa omia elinolojaan. Monet fyysiset ja psyykkiset sairaudet ovat yleisiä.
- Katulapset. Arvioidaan olevan yli sata miljoonaa. Suurin osa asuu Afrikassa. Köyhillä vanhemmilla ei ole varaa koluttaa lapsiaan, joten lapset jäävät kaduille.
 

PAH-yhdisteitä syntyy eniten teollisuudessa, liikenteessä ja muussa energiantuotannossa. Luonnossa PAH-yhdisteitä muodostuu metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa. PAH-yhdisteitä voi syntyä myös ruokaan, jos sitä savustetaan, grillataan tai kuivataan.

18. Väestönkehityksen näkymät ja muuttoliikkeet

Väestönkasvu on hidastumassa
Vuotuinen väestönkasvu on hieman hidastunut. Merkittävin syy on syntyneisyyden aleneminen. Myös kohonnut kuolleisuus on joillakin alueilla hidastanut väestönkasvua.

Ikärakenteen muutokset
Väestön vanheneminen on glodaali suuntaus, sillä vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt kaikkialla.
Väestön ikääntyminen tuo mukanaan ongelmia. Työikäisten tulee elättää yhä kasvava eläkeläisten joukko.
 

Muuttoliikkeisiin liittyvät ongelmat
Pakolaisuus on yksi suurimmista haasteita.
Ongelman muodostaa myös maiden sisäiset pakolaiset.
 

Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta.

17. Ympäristön tilan ja biodiversiteetin heikkeneminen

Ympäristön tilan muuttuminen ja saasteet aiheuttavat ongelmia
Elinympäristöt muuttuvat saastumisen vuoksi niin paljon, että ne eivät ole enää lajeille elinkelpoisia.
Ympäristön tilan muutokset heijastuvat maapallon biologiseen monimuotoisuuteen.
Kehitysmaissa ympäristön tuhoutumisen syynä on usein köyhyys, joka aiheuttaa ympäristön kestämätöntä käyttöä.

Biodiversiteetin heikkeneminen
Nykyään lajeja kuolee 50 kertaa luonnollista nopeammin. Tämä johtuu siitä, että ihminen hävittää ja saastuttaa lajeille sopivia elinympäristöjä.
Biodiversiteettiä voidaan tutkia kolmella eri tasolla: Alueellinen,- geneettinen ja elinympäristöllinen monimuotoisuus.

Ympäristömyrkyt
Ympäristömyrkyiksi luetaan raskasmetallit ja kemikaalit, jotka aiheuttavat vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
Orgaaniset klooriyhdisteeteitä käytetään muoveissa, sisustustekstiileissä sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteissa.
Torjunta-aineita käytetään paljon maataloudessa.
Raskasmetallit. Metalleja pääsee ympäristöön jätevesien mukana, hiilivoimaloista, metallisulattamoista ja terästehtaista.

Ilmansaasteet ja melu ympäristöongelmina
- Ympäristön happamoituminen
- Rehevöityminen
- Hiukkaspäästöt
- Melu
 

Jätteet ja roskaantuminen
Aiheuttavat maaperän, veden tai ilman pilaantumista sekä terveyshaittoja. Rajoittavat ympäristön käyttöä ja pilaavat maisemaa.

 

Hot spot- alue on eristynyt saari tai vuoristojen tai aavikoiden rajaamia rannikoita, joilta lajit eivät pääse leviämään.

16. Ilmastonmuutos ja otsonikato

Ilmastonmuutos johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta
Auringosta tulee maapallolle sekä lyhyt- että pitkäaaltoista säteilyä. Suurin osa säteilystä heijastuu ilmakehästä ja maanpinnasta takaisin avaruuteen. Suurin osa kuitenkin sitoutuu maanpintaan ja muuttuu lämmöksi. Lämpösäteily on pidempiaaltoista kuin lyhytaaltoinen säteily.

Osa ilmakehän kaasuista pidättää (absorboi) pidempiaaltoisen säteilyn ja estää sen heijastumisen avaruuteen. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. 

Tärkeimpiä säteilyä sitovia kasvihuonekaasuja ovat; vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja otsoni.

Interglasiaaliaika tarkoittaa nyt elämäämme n. 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkaneen jääkausiajan lämmintä jaksoa. 

Kasvihuonekaasut
Hiilidioksidi aiheuttaa yli 60% kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Käytettäessä fossiilisia polttoaineita kallioperän varastoista hiilidioksidia on vapautunut ilmakehään.
Metaanin vaikutus on n. 20%. Ihmisen toiminnan lisäämät metaanipäästöt ovat lähtöisin mm. kaivostoiminnasta, kaatopaikoilta ja jäteveden puhdistuksesta.
CFC-yhdisteet ovat ihmisen valmistamia aineita, jotka tuhoavat stratosfäärissä otsonikerrosta.
Vesihöyry on tehokas lämpösäteilyn sitoja.

 

Ilmastonmuutoksen seuraukset
- Napa-alueet lämpenevät
- Sademäärät kasvavat
- Trooppiset pyörremyrskyt lisääntyvät
- Merenpinta nousee
- Lämpövyöhykkeet siirtyvät kohti napoja
- Jäämassat sulaa
Suomessa
- Metsien kasvu paranee
- Lehtipuut yleistyvät kaikkialla Suomessa
 - Viljasadot paranevat ja kasvukausi pitenee

 

Ratkaisut ilmastonmuutokseen
Kiotonsopimus maat ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Sopimus ei kuitenkaan ratkaise ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia, sillä jo ilmakehään päässeet kasvihuonekaasut lämmittävät maapalloa vielä pitkään.
Päästökauppa. Mukana olevissa maissa päästökiintiöt jaetaan tuotantolaitoksen kesken siten, että kukin laitos saa aiempia päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia.
Monet maat ovat vähentäneet energiankulutustaan, mutta ongelmana ovat kehitysmaat, joissa kulutus on kasvussa.

Otsonikato
Auringon liialliselta UV- säteilyltä suojaavan otsonikerroksen ohentuminen.

1. Aine: CFC (hiili, fluori, kloori)
2. Kloori hajottaa otsonimolekyylejä jääkiteitä vaste. Jääkiteitä syntyy -70 asteessa, eli se on mahdollista vain maapallon navoilla. 
3. Otsonikadon syntymiseen tarvitaan kylmää+valoa, eli Suomessa kevät-talvella.

15. Energiantuotannon tulevaisuus

Väestön määrän kasvu ja elintason nousu lisää energiankulutusta. Energiaa kuluu yhtä enemmän liikenteessä, rakentamisessa, kotitalouksissa ja teollisuudessa.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää rajoittaa
Maaöljyn tunnettujen varojen on laskettu riittävän 40 vuodeksi. Öljyn suhteellinen osuus energian kulutuksessa on laskenut, mutta se on toistaiseksi korvaamaton energianlähde.
Maakasunkin riittävyys on rajallinen, varojen ennuste on n. 60 vuotta.
Kivihiilivarat riittävät vielä ainakin 200 vuotta. Hiili on korvaamatonta raudan ja teräksen valmistuksessa. Hiiltä poltettauessa ilmaan vapautuu hiilidioksidia, mikä lämmittää ilmastoa.
Ydinvoiman käyttö on kasvanut, ydinenergian vastustuksesta huolimatta. Uraanin varat riittävät n. 70 vuotta. 
 

Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä pyritään jatkuvasti lisäämään.

Vesivoimalla tehdään sähköä varsinkin kehitysmaissa. Ongelmana on mm. sademäärien vaihtelu.
Tuulivoiman merkitys on kasvanut sitä mukaa kuin laitteet ovat parantuneet ja voimaloiden teho on kasvanut, silti tuulienergian osuus sähkön tuotannossa on toistaiseksi vaatimaton.
Auringon säteilyn talteenotto on tehostunut (aurinkopaneelit).

Liikenteen eneriaongelmat
Liikenteessä energiankulutus kasvaa enemmän kuin muilla aloilla, johtuu rahtiliikenteen ja yksityisautoilun lisääntymisestä.

Asutuksen ja teollisuuden energiankulutus
Noin kolmasosa maailman kaupallisesta energiasta kulee lämmitykseen, jäähdytykseen, ruoanvalmistukseen, valaistukseen ja kodinkoneiden/laitteiden käyttöön.

 Tulevaisuus
1. Energiaa pystytään säästämään vähentämällä kulutusta.
2. Parantamalla koneiden ja laitteiden energiankäytön tehokkuutta.
3. Energian kulutusta pitää pudottaa teollisuusmaissa, jotta myös kehitysmaihin jäisi kohtuullisesti energiaa.

Aurinkokenno on laite, jolla auringon säteilyä muunnetaan sähköenergiaksi valosähköisen ilmiön avulla.