Metsien merkitys
Metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia, jolloin ne hillitsevät kasvihuoneilmiön voimistumista. Yli 50% hakatuista metsistä käytetään polttopuuksi. Kehitysmaissa puu on tärkeä energian lähde. Metsät ovat myös tärkeitä virkistysarvoja ja ne luovat viihtyisän ympäristön.
Metsien hävittäminen ja sen syyt
Metsiä hävitetään tämän hetkisen arvion mukaan n. 11 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia, vastaa noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta.
Köyhyys, väestönkasvu, elintason nousu, kaupungistuminen ja maatalousmaan raivaaminen, ovat suurimpia metsien häviämisen syitä.
Afrikassa sijaitsee kuudesosa maailman metsistä. Suurin osa trooppista sademetsää. Sademetsien viljelysmuotona käytetään kaskiviljelyä. Kaskettu alue on yleensä jätetty metsiintymään muutaman vuoden välein, jolloin kasvillisuus on palannut ennalleen. Kaskiviljelyn kiertoa on jouduttu nopeuttamaan nopean västönkasvun vuoksi. Tämän vuoksi metsät eivät kerkeä palautua riittävän nopeasti.
Keski-Amerikassa ja Karibialla aluperäistä sademetsää on vähän jäljellä, koska suuria maa-aloja on raivattu kahvi-, sokeri- ja hedelmäplantaaseiksi.
Metsien hävittämisen seuraukset
- Hakkuiden seurauksena lajien elinympäristöt hajoavat pienemmiksi alueiksi, mikä rajoittaa populaatioiden geneettistä monimuotoisuutta.
- Trooppisissa metsissä suurin osa ravinteista on sitoutuneena hakattuihin puihin. Alkuperäisen metsän tilalle kasvaa sekundaarimetsä, joka on kitukasvuisempaa ja sitoo vähemmän ilmakehän hiiltä.
- Kasvipeitteen hävittäminen muutaa veden kiertokulkua.
- Maaperän eroosio voimistuu. Metsät estävät veden pääsyn suoraan maahan.
- Massaliikunnot lisääntyvät, kun puiden juuret eivät enää pysty pitämään maaperää paikallaan.
Kaskiviljely on viljelymuoto, jossa metsä hakataan ja sen jälkeen puut poltetaan. Tällöin puuhun sitoutuneet ravinteet päätyvät maaperään hedelmällisen tuhkan muodossa ja tämä mahdollistaa maanviljelyn ilman lannoitteiden erillistä levittämistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti