Auringosta tulee maapallolle sekä lyhyt- että pitkäaaltoista säteilyä. Suurin osa säteilystä heijastuu ilmakehästä ja maanpinnasta takaisin avaruuteen. Suurin osa kuitenkin sitoutuu maanpintaan ja muuttuu lämmöksi. Lämpösäteily on pidempiaaltoista kuin lyhytaaltoinen säteily.
Osa ilmakehän kaasuista pidättää (absorboi) pidempiaaltoisen säteilyn ja estää sen heijastumisen avaruuteen. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.
Tärkeimpiä säteilyä sitovia kasvihuonekaasuja ovat; vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja otsoni.
Interglasiaaliaika tarkoittaa nyt elämäämme n. 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkaneen jääkausiajan lämmintä jaksoa.
Kasvihuonekaasut
Hiilidioksidi aiheuttaa yli 60% kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Käytettäessä fossiilisia polttoaineita kallioperän varastoista hiilidioksidia on vapautunut ilmakehään.
Metaanin vaikutus on n. 20%. Ihmisen toiminnan lisäämät metaanipäästöt ovat lähtöisin mm. kaivostoiminnasta, kaatopaikoilta ja jäteveden puhdistuksesta.
CFC-yhdisteet ovat ihmisen valmistamia aineita, jotka tuhoavat stratosfäärissä otsonikerrosta.
Vesihöyry on tehokas lämpösäteilyn sitoja.
Ilmastonmuutoksen seuraukset
- Napa-alueet lämpenevät
- Sademäärät kasvavat
- Trooppiset pyörremyrskyt lisääntyvät
- Merenpinta nousee
- Lämpövyöhykkeet siirtyvät kohti napoja
- Jäämassat sulaa
Suomessa
- Metsien kasvu paranee
- Lehtipuut yleistyvät kaikkialla Suomessa
- Viljasadot paranevat ja kasvukausi pitenee
Ratkaisut ilmastonmuutokseen
Kiotonsopimus maat ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Sopimus ei kuitenkaan ratkaise ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia, sillä jo ilmakehään päässeet kasvihuonekaasut lämmittävät maapalloa vielä pitkään.
Päästökauppa. Mukana olevissa maissa päästökiintiöt jaetaan tuotantolaitoksen kesken siten, että kukin laitos saa aiempia päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia.
Monet maat ovat vähentäneet energiankulutustaan, mutta ongelmana ovat kehitysmaat, joissa kulutus on kasvussa.
Otsonikato
Auringon liialliselta UV- säteilyltä suojaavan otsonikerroksen ohentuminen.
1. Aine: CFC (hiili, fluori, kloori)
2. Kloori hajottaa otsonimolekyylejä jääkiteitä vaste. Jääkiteitä syntyy -70 asteessa, eli se on mahdollista vain maapallon navoilla.
3. Otsonikadon syntymiseen tarvitaan kylmää+valoa, eli Suomessa kevät-talvella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti