22. Globalisoituva maailma - puolesta vai vastaan?

 

Taloudellinen globaalistuminen
Maailmankauppa on määrällisesti kasvanut hyvin nopeasti 1980-luvulta lähtien. Yhtenä merkittävänä syynä on ollut erilaisten kaupankäynnin esteiden purkaminen.
Teknologinen globaalistuminen on havaittavissa esim. kotitietokoneiden ja Internetin käytön nopeana yleistymisenä ympäri maailman.
Politiikan globaalistumisesta kertovat demokratia ja ihmisoikeuskysymyksien jatkuva esilläolo ja monien kansalaisjärjestöjen vaikutusvallan kasvu.
Kulttuurien globaalistuminen merkitsee kulttuurien yhtenäistymistä, mutta toisaalta lisääntynyt vuorovaikutus ja yhtenäistyminen luovat paineita kulttuureille, jolloin halutaan korostaa myös erilaisuutta.

Vapautuvan maailmankaupan mahdollisuudet
1. Edistää kansainvälisen vaihdannan kasvua ja lisää valtioiden työnjakoa.
2. Valtiot voivat viedä tuotteitaan vapaammin eri puolille maailmaa.
3. Voidaan valvoa mahdollisia väärinkäytöksiä.
4. Työmarkkinat ovat kansainväliset.

Vapautuvan maailmankaupan uhkat
1. Kaupankäynnin kasvu ei ole kohdistunut tasapuolisesti kaikkiin maailman alueisiin.
2. Tuloerot kasvavat.
3. Valtioiden välinen kilpailu kasvaa.
4. Yritykset hakeutua maihin, joissa ei ole tiukkaa lainsäädäntöä ympäristönsuojelun, työntekijöiden oikeuksien yms. suhteen.



Globaalistuminen merkitsee eri alueiden välisen vuorovaikutuksen kasvua ja vahvistumista.

20. Taudit riskinä

Taudit muuttuvassa ympäristössä
Tärkeimmät ympäristön tilaan vaikuttaneet tekijät ovat taloudelliset muutokset, maankäytön muuttuminen sekä ilmaston lämpeneminen.
Taloudellinen kehitys on muuttanut tautien esiintymistä. Kehitysmaissakin tilalle on tulossa muuttuneista elintavoista ja virheellisistä ruokatottumuksista aiheutuvat sairaudet, kuten sydäntaudit , diabetes ja syöpä.
Väestönkasvu on keskittynyt kaupunkeihin. Sairastumisriski on siellä kuitenkin pienempi kuin maaseudulla, koska kaupungeissa on yleensä parempi hygienia (viemärit, puhdasta vettä) kun maaseudulla tai slummeissa.
Matkailu lisää tartuntoja. Matkailijat alistuvat herkästi sairauksille, jotka ovat kotimaassa tuntemattomia tai heillä ei ole rokotussuojaa.

Vanhat sairaudet ovat edelleen voimissaan
Vanhat sairaudet uhkaavat ihmisiä edelleen varsinkin kehitysmaissa.
Malaria on malarialoisen aiheuttama vakava kuumetauti. Tautia esiintyy yleisesti osissa trooppista Afrikkaa, Aasiaa ja Keski- ja Etelä-Amerikkaa.

Malarian esiintymisalueet.

Tulevaisuuden haasteet 
Lasten sairastuminen on vähentymässä, mutta aikuisten sairaudet, kuten verenkiertoelimistön sairaudet ja syöpä lisääntyvät. Sosiaalinen eristäytyminen lisää mielenterveysongelmia.
Sodat ja pakolaiset lisäävät tautien leviämistä.
Taudin leviämisen kannalta on ratkaisevaa miten nopeasti kansainvälinen tiedotus ja valvonta esim. WHO:n kautta tapahtuu.

AIDS on immuunikatotauti, jonka ihmisissä aiheuttaa retroviruksiin kuuluvan HI-viruksen. HI-virus hyökkää immuunijärjestelmää vastaan, ja hoitamattomana hiv-infektio johtaa immuunikatoon eli aidsiin.
 

19. Kaupungistumisen varjopuolet

 

Luonnonvarojen kulutus ja syntyvät jätteet
Kaupungit kuluttavat paljon luonnonvaroja. Kaupungistuminen lisää ihmisen aiheuttamaa globaalia ympäristörasitusta, sillä kaupungeissa ihmisten elämäntyyli ja kulutustottumukset muuttuvat. Ilmenee suurkaupunkien jatkuvana sähkönvajauksena ja kaupungit synnyttävät myös valtavan määrän jätteitä.

Lisääntyvä liikenne ja ilmansaasteet
Suurin ongelma on liikenne ja sen päästöt. Ilmansaasteet aiheuttavat kuolleisuuden lisääntymistä, kroonisia keuhkoputken tulehduksia, astman yleistymistä yms.
Ilman pienhiukkaset ovat suurin ongelma, sillä niiden mukana kulkeutuvat karsinogeeniset aineet, kuten raskasmetallit tai PAH-yhdisteet.
Savusumu koostuu yhdisteistä, joita muodostuu auringonvalon reagoidessa hiilivetyjen ja typen oksidien kanssa. Suurin osa savusumusta koostuu otsonista, joka on myrkkyä alailmakehässä.

Sosiaaliset ongelmat
- Elintasoerojen kasvu lisää rikollisuutta ja muita sosiaalisia ongelmia.
- Tuloerot.
- Slummiutuminen. Monet asukkaista ovat työttömiä ja ihmisillä ei ole rahaa parantaa omia elinolojaan. Monet fyysiset ja psyykkiset sairaudet ovat yleisiä.
- Katulapset. Arvioidaan olevan yli sata miljoonaa. Suurin osa asuu Afrikassa. Köyhillä vanhemmilla ei ole varaa koluttaa lapsiaan, joten lapset jäävät kaduille.
 

PAH-yhdisteitä syntyy eniten teollisuudessa, liikenteessä ja muussa energiantuotannossa. Luonnossa PAH-yhdisteitä muodostuu metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa. PAH-yhdisteitä voi syntyä myös ruokaan, jos sitä savustetaan, grillataan tai kuivataan.

18. Väestönkehityksen näkymät ja muuttoliikkeet

Väestönkasvu on hidastumassa
Vuotuinen väestönkasvu on hieman hidastunut. Merkittävin syy on syntyneisyyden aleneminen. Myös kohonnut kuolleisuus on joillakin alueilla hidastanut väestönkasvua.

Ikärakenteen muutokset
Väestön vanheneminen on glodaali suuntaus, sillä vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt kaikkialla.
Väestön ikääntyminen tuo mukanaan ongelmia. Työikäisten tulee elättää yhä kasvava eläkeläisten joukko.
 

Muuttoliikkeisiin liittyvät ongelmat
Pakolaisuus on yksi suurimmista haasteita.
Ongelman muodostaa myös maiden sisäiset pakolaiset.
 

Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta.

17. Ympäristön tilan ja biodiversiteetin heikkeneminen

Ympäristön tilan muuttuminen ja saasteet aiheuttavat ongelmia
Elinympäristöt muuttuvat saastumisen vuoksi niin paljon, että ne eivät ole enää lajeille elinkelpoisia.
Ympäristön tilan muutokset heijastuvat maapallon biologiseen monimuotoisuuteen.
Kehitysmaissa ympäristön tuhoutumisen syynä on usein köyhyys, joka aiheuttaa ympäristön kestämätöntä käyttöä.

Biodiversiteetin heikkeneminen
Nykyään lajeja kuolee 50 kertaa luonnollista nopeammin. Tämä johtuu siitä, että ihminen hävittää ja saastuttaa lajeille sopivia elinympäristöjä.
Biodiversiteettiä voidaan tutkia kolmella eri tasolla: Alueellinen,- geneettinen ja elinympäristöllinen monimuotoisuus.

Ympäristömyrkyt
Ympäristömyrkyiksi luetaan raskasmetallit ja kemikaalit, jotka aiheuttavat vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
Orgaaniset klooriyhdisteeteitä käytetään muoveissa, sisustustekstiileissä sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteissa.
Torjunta-aineita käytetään paljon maataloudessa.
Raskasmetallit. Metalleja pääsee ympäristöön jätevesien mukana, hiilivoimaloista, metallisulattamoista ja terästehtaista.

Ilmansaasteet ja melu ympäristöongelmina
- Ympäristön happamoituminen
- Rehevöityminen
- Hiukkaspäästöt
- Melu
 

Jätteet ja roskaantuminen
Aiheuttavat maaperän, veden tai ilman pilaantumista sekä terveyshaittoja. Rajoittavat ympäristön käyttöä ja pilaavat maisemaa.

 

Hot spot- alue on eristynyt saari tai vuoristojen tai aavikoiden rajaamia rannikoita, joilta lajit eivät pääse leviämään.

16. Ilmastonmuutos ja otsonikato

Ilmastonmuutos johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta
Auringosta tulee maapallolle sekä lyhyt- että pitkäaaltoista säteilyä. Suurin osa säteilystä heijastuu ilmakehästä ja maanpinnasta takaisin avaruuteen. Suurin osa kuitenkin sitoutuu maanpintaan ja muuttuu lämmöksi. Lämpösäteily on pidempiaaltoista kuin lyhytaaltoinen säteily.

Osa ilmakehän kaasuista pidättää (absorboi) pidempiaaltoisen säteilyn ja estää sen heijastumisen avaruuteen. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. 

Tärkeimpiä säteilyä sitovia kasvihuonekaasuja ovat; vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja otsoni.

Interglasiaaliaika tarkoittaa nyt elämäämme n. 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkaneen jääkausiajan lämmintä jaksoa. 

Kasvihuonekaasut
Hiilidioksidi aiheuttaa yli 60% kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Käytettäessä fossiilisia polttoaineita kallioperän varastoista hiilidioksidia on vapautunut ilmakehään.
Metaanin vaikutus on n. 20%. Ihmisen toiminnan lisäämät metaanipäästöt ovat lähtöisin mm. kaivostoiminnasta, kaatopaikoilta ja jäteveden puhdistuksesta.
CFC-yhdisteet ovat ihmisen valmistamia aineita, jotka tuhoavat stratosfäärissä otsonikerrosta.
Vesihöyry on tehokas lämpösäteilyn sitoja.

 

Ilmastonmuutoksen seuraukset
- Napa-alueet lämpenevät
- Sademäärät kasvavat
- Trooppiset pyörremyrskyt lisääntyvät
- Merenpinta nousee
- Lämpövyöhykkeet siirtyvät kohti napoja
- Jäämassat sulaa
Suomessa
- Metsien kasvu paranee
- Lehtipuut yleistyvät kaikkialla Suomessa
 - Viljasadot paranevat ja kasvukausi pitenee

 

Ratkaisut ilmastonmuutokseen
Kiotonsopimus maat ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Sopimus ei kuitenkaan ratkaise ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia, sillä jo ilmakehään päässeet kasvihuonekaasut lämmittävät maapalloa vielä pitkään.
Päästökauppa. Mukana olevissa maissa päästökiintiöt jaetaan tuotantolaitoksen kesken siten, että kukin laitos saa aiempia päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia.
Monet maat ovat vähentäneet energiankulutustaan, mutta ongelmana ovat kehitysmaat, joissa kulutus on kasvussa.

Otsonikato
Auringon liialliselta UV- säteilyltä suojaavan otsonikerroksen ohentuminen.

1. Aine: CFC (hiili, fluori, kloori)
2. Kloori hajottaa otsonimolekyylejä jääkiteitä vaste. Jääkiteitä syntyy -70 asteessa, eli se on mahdollista vain maapallon navoilla. 
3. Otsonikadon syntymiseen tarvitaan kylmää+valoa, eli Suomessa kevät-talvella.

15. Energiantuotannon tulevaisuus

Väestön määrän kasvu ja elintason nousu lisää energiankulutusta. Energiaa kuluu yhtä enemmän liikenteessä, rakentamisessa, kotitalouksissa ja teollisuudessa.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää rajoittaa
Maaöljyn tunnettujen varojen on laskettu riittävän 40 vuodeksi. Öljyn suhteellinen osuus energian kulutuksessa on laskenut, mutta se on toistaiseksi korvaamaton energianlähde.
Maakasunkin riittävyys on rajallinen, varojen ennuste on n. 60 vuotta.
Kivihiilivarat riittävät vielä ainakin 200 vuotta. Hiili on korvaamatonta raudan ja teräksen valmistuksessa. Hiiltä poltettauessa ilmaan vapautuu hiilidioksidia, mikä lämmittää ilmastoa.
Ydinvoiman käyttö on kasvanut, ydinenergian vastustuksesta huolimatta. Uraanin varat riittävät n. 70 vuotta. 
 

Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä pyritään jatkuvasti lisäämään.

Vesivoimalla tehdään sähköä varsinkin kehitysmaissa. Ongelmana on mm. sademäärien vaihtelu.
Tuulivoiman merkitys on kasvanut sitä mukaa kuin laitteet ovat parantuneet ja voimaloiden teho on kasvanut, silti tuulienergian osuus sähkön tuotannossa on toistaiseksi vaatimaton.
Auringon säteilyn talteenotto on tehostunut (aurinkopaneelit).

Liikenteen eneriaongelmat
Liikenteessä energiankulutus kasvaa enemmän kuin muilla aloilla, johtuu rahtiliikenteen ja yksityisautoilun lisääntymisestä.

Asutuksen ja teollisuuden energiankulutus
Noin kolmasosa maailman kaupallisesta energiasta kulee lämmitykseen, jäähdytykseen, ruoanvalmistukseen, valaistukseen ja kodinkoneiden/laitteiden käyttöön.

 Tulevaisuus
1. Energiaa pystytään säästämään vähentämällä kulutusta.
2. Parantamalla koneiden ja laitteiden energiankäytön tehokkuutta.
3. Energian kulutusta pitää pudottaa teollisuusmaissa, jotta myös kehitysmaihin jäisi kohtuullisesti energiaa.

Aurinkokenno on laite, jolla auringon säteilyä muunnetaan sähköenergiaksi valosähköisen ilmiön avulla.

14. Merien tila

Ihmisten pahiten likaamia merialuita ivat Meksikonlahti ja Pohjanmeri. Haitallisia aineita joutuu meriin joko suoraan päästölähteestä tai jokien tai ilmakehän kautta. On arvioitu, että noin seitsemän miljardia tonnia jätettä päätyy vuoden aikana meriin.

Vain osa meriin joutuvasta öljystä on peräisin onnettomuuksista
Suurin osa öljystä päätyy mereen jokapäiväisen toimintamme seurauksena. Noin puolet kaikista öljypäästöistä on peräsin maalta. Tärkeimpiä päästöjen runsauteen vaikuttavia tekijöitä ovat:
1. Rannikon tai joen valuma-alueen asukasmäärä.
2. Kaupungistumisaste.
3. Teollisuuden määrä ja laatu.
4. (Haaksirikkoutuneet öljytankkerit).

Öljyntorjunta ja onnettomuuksien ehkäisy
 Mereen joutuneen öljylautan leviämistä pyritään estää öljypuomien avulla. Sitä hävitetään polttamalla, hajottamalla kemikaalein, imeyttämällä (tuve), tai pumppaamalla pois.

Öljytuotteiden kuljetukset lisääntyvät, mutta tankkerionnettomuuksien määrä on vähentynyt. Öljyonnettomuuksien ehkäisemiseksi EU:n merialueilla vaaditaan siirtymistä yksirunkoisista säiliöaluksista kaksipohjaisiin aluksiin 2015 vuoteen mennessä.



Myrkyt ja jätteet merissä
Ympäristömyrkyt ja raskasmetallit kertyvät erityisesti merten ravintoketjun huippupetoihin. Teollistuneissa kehitysmaissa jätteitä upotetaan mereen, koska se on halpa ja helppo ratkaisu. Radioaktiivinen jäte aiheuttaa kauaskantoisia ongelmia.
 

Itämeri on herkkä ekosysteemi
Itämeren valuma-alueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä, jolloin mereen kulkeutuu valtavasti ravinteita, öljyä, kemikaaleja ja ympäristömyrkkyjä. 1. Tehomaatalous ja 2. puutteellinen jätevesien puhdistus (kalankasvatus ja teollisuus) aiheuttavat suurimman osan Itämeren ravinnekuormituksesta. Perustuotannon lisäätymisen seurauksena sinilevät ovat lisääntyneet ja vesi samentunut.

Itämeri

Merien tulevaisuus
Kansainväliset toimijat (UNEP, WWF) pyrkivät pelastamaan meriä. On perustettu suojelualueita, mutta alueille tulisi laatia myös kunnolliset hoito- ja käyttösuunnitelmat. Merien suojelu vaatii kansainvälisiä sopimuksia.

PCB-yhdisteet ovat orgaanisia ympäristömyrkkyjä. Ne ovat kirkkaita tai kellertäviä, öljymäisiä, hajuttomia ja mauttomia nesteitä. Pystyvät tunkeutumaan mm. ihon ja lateksin lävitse.

13. Loppuuko vesi?

Vesi on luonnonvara, joka rajoittaa eniten ihmisasutusta. Kehittyneet yhteiskunnat tarvitsevat valtavasti vettä. Vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Käyttökelpoista vettä olisi riittävästi, jos vesivarat jakautuisivat tasaisesti eri aluiden ja vuodenaikojen suhteen.

Veden käyttö
1. Maatalous. Kasteluun kuluu valtaosa, noin 70 %, kaikesta maapallon makeasta vedestä.
2. Yhdyskuntien veden käyttö. Kotitalouksien veden käyttö riippuu, siitä kuinka helposti vettä on saatavilla. Kaupunkien vedenkäytön ongelmana on hävikki. Kehitysmaissa 50-70 % häviää putkivuotoihin ja laittomiin vesiliittymiin.
3. Teollisuus. Kuluttaa vettä kaikkiaan noin 20 %. Vettä kuluu mm. jäähdyttämiseen, pesemiseen ja lämmön tuotantoon. Veden hinnan ja jätevesimaksujen nousu kannustaa teollisuutta säästämään vettä.

Vesi aiheuttaa kiistoja
Vesiongelmat kärjistyvät usein sodaksi. Eniten vesipulaa on Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Esimerkiksi Niilin veden käytöstä on syntynyt ongelmia, sillä se virtaa monien maiden halki.

Pohjavesivarat ovat ehtymässä
Yli puolet maapallon väestöstä käyttää pohjavettä jokapäiväisenä talousvetenä. Pohjavesivarat ovat ehtymässä kuivilla alueilla, joilla pohjaveden uusiutuminen on hidasta, ja alueilla joilla pohjavettä kulutetaan liikaa. Syynä tähän on nopea väestönkasvu.

Tekopohjavesilaitos

Vesi ja terveys
Kehittyneissä maissa lähes jokaisella on käytössään juomakelpoista vettä. Kehtitysmaissa puolestaan vain noin puolella maaseudun asukkaista on käytössään puhdasta vettä. Vuosittain yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee tauteihin, jotka johtuvat juomaveden likaisuudesta ja jäteveden käsittelyn puutteista.

Tulevaisuus
Seuraavien vuosikymmenien aikana vesipula tulee pahenemaan, koska väestönmäärä kasvaa nopeasti. Vesipulaa voidaan vähentää 1. kulutuksen vähentämisellä tai veden johtamisella muualta. 2. tekopohjavettä imeyttämällä pintavettä pohjavedeksi. 3. Veden valmistamisella merivedestä.
Vedenkäyttöä pyritään säätelemään myös säästämällä vettä kotitalouksissa ja teollisuudessa ja parantamalla kastelujärjestelmiä.

Tekopohjavesi on pohjavettä, jota tehdään lisäämällä pohjavesiesiintymän luontaista antoisuutta imeyttämällä pohjavesiesiintymään käsittelemätöntä tai esikäsiteltyä pintavettä.

12. Riittääkö ravinto kaikille?

Maailmassa on riittävästi ruokaa kaikille, mutta ongelmana on ravinnon epätasainen jakautuminen. Teollisuusmaat tuottavat suurimaan osan maapallon ravinnosta, kun taas nälkää nähdään kehitysmaissa. Koko maailman väestöstä noin kuudennes kärsii ainakin ajoittain aliravitsemuksesta ja alipainoisuudesta.


Riittämätön ja yksipuolinen ravinto aiheuttaa sairauksia
Nälkä aiheuttaa kehitysmaissa eniten tauteja ja estää henkistä ja fyysistä kehitystä.
Aliravitsemuksen muotoja:
Marasmus (määrällinen nälkä). Ruokaa ei ole riittävästi välttämättömän energian saamiseksi.
Kvasiorkor (laadullinen nälkä). Ruoasta puuttuu hyvänlaatuisia proteiineja.
Marasmikvasiorkor (määrällinen ja laadullinen nälkä). Ravinnosta puuttuu sekä energiaa ja proteiinia.
Kehitysmaissa aliravitsemus voi johtaa ongelmakierteeseen, terveydenhoitomenot kasvavat, kun aliravitut sairastuvat helposti, mikä johtaa talouden heikkenemiseen ja ravintotilanteen huonontumiseen.
Aliravitut kärsivät myös hivenaineiden ja vitamiinien puutteesta. A-vitamiinin, raudan ja jodin puute aiheuttavat eniten ongelmia (raudanpuuteanemia).
 

Nälänhädän ja aliravitsemuksen syitä
- Liian nopea väestönkasvu.
- Syvä köyhyys.
- Luonnonolot sekä taloudellinen ja poliittinen tilanne. Toistuva kuivuus, rankkasateet ja tulvat vaikeuttavat viljelyä. Lannoitteisiin ei ole varaa ja työvälineet ovat alkeellisia. Ongelmana ovat myös tuhohyönteiset, rikkakasvit sekä eläin- ja kasvisairaudet.
- Korruptio, kulkuyhteyksien huonousja puutteellinen jakeluorganisaatio.
- Sodat.
- Maailmakauppa. Maailmankaupassa elintarvikkeiden merkitys on vähentynyt ja hinnat ovat laskeneet. Kehitysmaissa hintojen lasku aiheuttaa ongelmia, koska raaka-aineet ja maataloustuotteet ovat valtioiden ainoita vientituotteita.

Ravinnontuotannon ongelmia ja lisäämiskeinoja
- Maaperä. Ihminen on toimillaan ohentanut peltojen humuskerrosta. Maan kuohkeus on huonontunut painavien koneiden takia. 
- Kastelu. Veden keräämistä varten joudutaan rakentamaan tekojärviä, patoja ja putkistoja. Parantunut kasteluverkko on rohkaissut kasvattamaan vettä vaativia vientikasveja.
Kastelumenetelmät ovat alkeellisia ja vettä menee hukkaan. Tehokkaimpia menetelmiä on tihkukastelu, missä vesi annostellaan tarkasti kasvin juurelle.
- Lannoitus. Jatkuva lannoitteiden määrän lisääminen ei tuota kauan suurempia satoja. Maan huononnuttua lannoituksen teho heikkenee.
- Tuholaisten torjunta. Kilpailu vientimarkkinoista pakottaa käyttämään enemmän tuholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineita.
- Jalostus. Geenitekniikan avulla pystytään jalostamaan kasvisairauksille ja tuholaisille vastustuskykyisiä lajikkeita.
- Kalastus. Kehitysmaissa kala on tärkeä valkuaisen lähde. Tehostuneet pyyntimenetelmät ovat lisänneet kalastuksen tuottoa. Esiintyy jopa liikapyyntiä. Kalastuksella on tärkeä merkitys valtioiden työllisyyden ja talouden hoidossa.

Tihkukastelu (tehokkuus 80-90 %)

Tulevaisuus
Ravinnontuotantoa on lisättävä edelleen, koska väestön määrä kasvaa köyhilla auleilla nopeammin kuin ravinnon määrä. On sijoitettava enemmän maataloustutkimukseen, koulutukseen, maaperän humuskerroksen säilyttämiseen ja kastelun tehokkuuteen. Ruoan myynti- ja jakelujärjestelmiä täytyy myös tehostaa.

Monokulttuuri  on yhden kasvilajin viljelemistä. Esimerkiksi vehnäpelto tai istutusmetsä on tällainen. Jos viljelykasvi on sama useampana vuotena peräkkäin monet tuhoeläimet, kasvitaudit ja rikkakasvit runsastuvat pienentäen viljelykasvin satoa.

11. Eroosio ja aavikoituminen

Eroosioon vaikuttaa maan kaltevuus, maaperän laatu ja kasvipeitteen määrä. Vesi aiheuttaa suurimaan osan eroosiosta, tuuli vain muutaman prosentin.
Eroosio voi olla luontaista, hitaasti tapahtuvaa maanpinnan kulumista tai kiihtynyttä eroosiota, mitä ihminen lisä toiminnallaan.
Herkimmät alueet eroosiolle, ovat kuivat ja puolikuivat alueet ja hyvin sateiset alueet.

 

Ihminen kiihdyttää eroosiota
- Metsien hakkuut. Puusto ei ehdi uusiutua luontaisesti, eikä uusia puita istuteta tilalle, aukea alue jää alttiiksi tuulen vaikutukselle.
- Maanviljely. Metsää ja ruohostoja polttamalla on syntyneet suuret peltoaukeat, jotka ovat alttiita tuulieroosiolle.
- Karjanhoito. Laiduntavat eläimet syövät maan paljaaksi, jolloin sade ja tuuli pääsevät kuluttamaan maanpintaa.

Eroosion torjunta
- Kasvillisuuden suojeleminen. Laiduntamisen säännöstely ja metsänhoitosuunnitelmat.
- Suojavyöhykkeiden rakentaminen. Metsän istuttaminen ja pensaikkoja ja puukujia peltoaukeille.
- Terassiviljely. Estää maanvalumista alas rinnettä. Viljelmä reunustetaan kivillä ja istutuksilla.
- Kasvien viljelykierto ja alueelle sopiva muokkausmenetelmä. Esimerkiksi kaistaviljelyssä viljellään kaistoilla eri nopeudella kasvavia kasveja, tällöin tuulieroosio vähenee.

Aavikoituminen
Tapahtuma, jossa aavikko leviää asteittain puoliaavikolle muodostaen uutta aavikkoa, missä kasvillisuus on niukkaa tai olematonta.
Aavikoitumisen käynnistää usein pitkään jatkunut kuivuus. Kuukausia kestänyt kuivuus alkaa vähentää kasvipeitettä, mikä pienentää maan ja tuulen välistä kitkaa, jolloin ei synny nousevia ilmavirtauksia ja sateita.
Aavikoituminen etenee myös pölyn ja hiekan peittäessä kasvillisuutta.
Aavikoitumista edistää myös nopea eroosio ja maanrakenteen huonontuminen, kuten humuksen vähentyminen ja maan suolaantuminen.



 

Aavikoitumisen seuranta ja estäminen
Jatkuva seuranta on tärkeää, koska voi kestää kymmeniä vuosia ennen kuin aavikoituminen näkyy selvästi. Sateliittikuvista pystytään arvioimaan kasvillisuuden vähenemistä.
Aavikoituvat alueet tarvitsevat yksilöllisen parantamissuunnitelman. Suojavyöhykkeiden rakentaminen aavikoiden reuna-alueille on tehokas torjuntakeino.
Köyhyyteen puuttuminen on tärkeää, koska köyhillä mailla on vähiten keinoja taitella aavikoitumista vastaan.

Eroosio on luonnollinen maanpintaa kuluttava eksogeeninen tapahtuma, jossa kivet tai sedimentit kulkeutuvat alueelta pois ilmastollisten tekijöiden, kuten virtaavan veden, jään tai tuulen vaikutuksesta.

Suolaantuminen on joillakin kuivilla alueilla yleinen ilmiö, jossa tyypillisesti runsas haihtuminen aiheuttaa suolan rikastumista maan pintakerrokseen.

10. Metsien ongelmat

Metsien merkitys 
Metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia, jolloin ne hillitsevät kasvihuoneilmiön voimistumista. Yli 50% hakatuista metsistä käytetään polttopuuksi. Kehitysmaissa puu on tärkeä energian lähde. Metsät ovat myös tärkeitä virkistysarvoja ja ne luovat viihtyisän ympäristön.
 

                                                                                 
Metsien hävittäminen ja sen syyt 
Metsiä hävitetään tämän hetkisen arvion mukaan n. 11 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia, vastaa noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta.
Köyhyys, väestönkasvu, elintason nousu, kaupungistuminen ja maatalousmaan raivaaminen, ovat suurimpia metsien häviämisen syitä.
Afrikassa sijaitsee kuudesosa maailman metsistä. Suurin osa trooppista sademetsää. Sademetsien viljelysmuotona käytetään kaskiviljelyä. Kaskettu alue on yleensä jätetty metsiintymään muutaman vuoden välein, jolloin kasvillisuus on palannut ennalleen. Kaskiviljelyn kiertoa on jouduttu nopeuttamaan nopean västönkasvun vuoksi. Tämän vuoksi metsät eivät kerkeä palautua riittävän nopeasti.
Keski-Amerikassa ja Karibialla aluperäistä sademetsää on vähän jäljellä, koska suuria maa-aloja on raivattu kahvi-, sokeri- ja hedelmäplantaaseiksi.

Metsien hävittämisen seuraukset
- Hakkuiden seurauksena lajien elinympäristöt hajoavat pienemmiksi alueiksi, mikä rajoittaa populaatioiden geneettistä monimuotoisuutta. 
- Trooppisissa metsissä suurin osa ravinteista on sitoutuneena hakattuihin puihin. Alkuperäisen metsän tilalle kasvaa sekundaarimetsä, joka on kitukasvuisempaa ja sitoo vähemmän ilmakehän hiiltä.
- Kasvipeitteen hävittäminen muutaa veden kiertokulkua.
- Maaperän eroosio voimistuu. Metsät estävät veden pääsyn suoraan maahan.
- Massaliikunnot lisääntyvät, kun puiden juuret eivät enää pysty pitämään maaperää paikallaan.
 

Kaskiviljely on viljelymuoto, jossa metsä hakataan ja sen jälkeen puut poltetaan. Tällöin puuhun sitoutuneet ravinteet päätyvät maaperään hedelmällisen tuhkan muodossa ja tämä mahdollistaa maanviljelyn ilman lannoitteiden erillistä levittämistä.