22. Globalisoituva maailma - puolesta vai vastaan?

 

Taloudellinen globaalistuminen
Maailmankauppa on määrällisesti kasvanut hyvin nopeasti 1980-luvulta lähtien. Yhtenä merkittävänä syynä on ollut erilaisten kaupankäynnin esteiden purkaminen.
Teknologinen globaalistuminen on havaittavissa esim. kotitietokoneiden ja Internetin käytön nopeana yleistymisenä ympäri maailman.
Politiikan globaalistumisesta kertovat demokratia ja ihmisoikeuskysymyksien jatkuva esilläolo ja monien kansalaisjärjestöjen vaikutusvallan kasvu.
Kulttuurien globaalistuminen merkitsee kulttuurien yhtenäistymistä, mutta toisaalta lisääntynyt vuorovaikutus ja yhtenäistyminen luovat paineita kulttuureille, jolloin halutaan korostaa myös erilaisuutta.

Vapautuvan maailmankaupan mahdollisuudet
1. Edistää kansainvälisen vaihdannan kasvua ja lisää valtioiden työnjakoa.
2. Valtiot voivat viedä tuotteitaan vapaammin eri puolille maailmaa.
3. Voidaan valvoa mahdollisia väärinkäytöksiä.
4. Työmarkkinat ovat kansainväliset.

Vapautuvan maailmankaupan uhkat
1. Kaupankäynnin kasvu ei ole kohdistunut tasapuolisesti kaikkiin maailman alueisiin.
2. Tuloerot kasvavat.
3. Valtioiden välinen kilpailu kasvaa.
4. Yritykset hakeutua maihin, joissa ei ole tiukkaa lainsäädäntöä ympäristönsuojelun, työntekijöiden oikeuksien yms. suhteen.



Globaalistuminen merkitsee eri alueiden välisen vuorovaikutuksen kasvua ja vahvistumista.

20. Taudit riskinä

Taudit muuttuvassa ympäristössä
Tärkeimmät ympäristön tilaan vaikuttaneet tekijät ovat taloudelliset muutokset, maankäytön muuttuminen sekä ilmaston lämpeneminen.
Taloudellinen kehitys on muuttanut tautien esiintymistä. Kehitysmaissakin tilalle on tulossa muuttuneista elintavoista ja virheellisistä ruokatottumuksista aiheutuvat sairaudet, kuten sydäntaudit , diabetes ja syöpä.
Väestönkasvu on keskittynyt kaupunkeihin. Sairastumisriski on siellä kuitenkin pienempi kuin maaseudulla, koska kaupungeissa on yleensä parempi hygienia (viemärit, puhdasta vettä) kun maaseudulla tai slummeissa.
Matkailu lisää tartuntoja. Matkailijat alistuvat herkästi sairauksille, jotka ovat kotimaassa tuntemattomia tai heillä ei ole rokotussuojaa.

Vanhat sairaudet ovat edelleen voimissaan
Vanhat sairaudet uhkaavat ihmisiä edelleen varsinkin kehitysmaissa.
Malaria on malarialoisen aiheuttama vakava kuumetauti. Tautia esiintyy yleisesti osissa trooppista Afrikkaa, Aasiaa ja Keski- ja Etelä-Amerikkaa.

Malarian esiintymisalueet.

Tulevaisuuden haasteet 
Lasten sairastuminen on vähentymässä, mutta aikuisten sairaudet, kuten verenkiertoelimistön sairaudet ja syöpä lisääntyvät. Sosiaalinen eristäytyminen lisää mielenterveysongelmia.
Sodat ja pakolaiset lisäävät tautien leviämistä.
Taudin leviämisen kannalta on ratkaisevaa miten nopeasti kansainvälinen tiedotus ja valvonta esim. WHO:n kautta tapahtuu.

AIDS on immuunikatotauti, jonka ihmisissä aiheuttaa retroviruksiin kuuluvan HI-viruksen. HI-virus hyökkää immuunijärjestelmää vastaan, ja hoitamattomana hiv-infektio johtaa immuunikatoon eli aidsiin.
 

19. Kaupungistumisen varjopuolet

 

Luonnonvarojen kulutus ja syntyvät jätteet
Kaupungit kuluttavat paljon luonnonvaroja. Kaupungistuminen lisää ihmisen aiheuttamaa globaalia ympäristörasitusta, sillä kaupungeissa ihmisten elämäntyyli ja kulutustottumukset muuttuvat. Ilmenee suurkaupunkien jatkuvana sähkönvajauksena ja kaupungit synnyttävät myös valtavan määrän jätteitä.

Lisääntyvä liikenne ja ilmansaasteet
Suurin ongelma on liikenne ja sen päästöt. Ilmansaasteet aiheuttavat kuolleisuuden lisääntymistä, kroonisia keuhkoputken tulehduksia, astman yleistymistä yms.
Ilman pienhiukkaset ovat suurin ongelma, sillä niiden mukana kulkeutuvat karsinogeeniset aineet, kuten raskasmetallit tai PAH-yhdisteet.
Savusumu koostuu yhdisteistä, joita muodostuu auringonvalon reagoidessa hiilivetyjen ja typen oksidien kanssa. Suurin osa savusumusta koostuu otsonista, joka on myrkkyä alailmakehässä.

Sosiaaliset ongelmat
- Elintasoerojen kasvu lisää rikollisuutta ja muita sosiaalisia ongelmia.
- Tuloerot.
- Slummiutuminen. Monet asukkaista ovat työttömiä ja ihmisillä ei ole rahaa parantaa omia elinolojaan. Monet fyysiset ja psyykkiset sairaudet ovat yleisiä.
- Katulapset. Arvioidaan olevan yli sata miljoonaa. Suurin osa asuu Afrikassa. Köyhillä vanhemmilla ei ole varaa koluttaa lapsiaan, joten lapset jäävät kaduille.
 

PAH-yhdisteitä syntyy eniten teollisuudessa, liikenteessä ja muussa energiantuotannossa. Luonnossa PAH-yhdisteitä muodostuu metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa. PAH-yhdisteitä voi syntyä myös ruokaan, jos sitä savustetaan, grillataan tai kuivataan.

18. Väestönkehityksen näkymät ja muuttoliikkeet

Väestönkasvu on hidastumassa
Vuotuinen väestönkasvu on hieman hidastunut. Merkittävin syy on syntyneisyyden aleneminen. Myös kohonnut kuolleisuus on joillakin alueilla hidastanut väestönkasvua.

Ikärakenteen muutokset
Väestön vanheneminen on glodaali suuntaus, sillä vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt kaikkialla.
Väestön ikääntyminen tuo mukanaan ongelmia. Työikäisten tulee elättää yhä kasvava eläkeläisten joukko.
 

Muuttoliikkeisiin liittyvät ongelmat
Pakolaisuus on yksi suurimmista haasteita.
Ongelman muodostaa myös maiden sisäiset pakolaiset.
 

Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta.

17. Ympäristön tilan ja biodiversiteetin heikkeneminen

Ympäristön tilan muuttuminen ja saasteet aiheuttavat ongelmia
Elinympäristöt muuttuvat saastumisen vuoksi niin paljon, että ne eivät ole enää lajeille elinkelpoisia.
Ympäristön tilan muutokset heijastuvat maapallon biologiseen monimuotoisuuteen.
Kehitysmaissa ympäristön tuhoutumisen syynä on usein köyhyys, joka aiheuttaa ympäristön kestämätöntä käyttöä.

Biodiversiteetin heikkeneminen
Nykyään lajeja kuolee 50 kertaa luonnollista nopeammin. Tämä johtuu siitä, että ihminen hävittää ja saastuttaa lajeille sopivia elinympäristöjä.
Biodiversiteettiä voidaan tutkia kolmella eri tasolla: Alueellinen,- geneettinen ja elinympäristöllinen monimuotoisuus.

Ympäristömyrkyt
Ympäristömyrkyiksi luetaan raskasmetallit ja kemikaalit, jotka aiheuttavat vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
Orgaaniset klooriyhdisteeteitä käytetään muoveissa, sisustustekstiileissä sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteissa.
Torjunta-aineita käytetään paljon maataloudessa.
Raskasmetallit. Metalleja pääsee ympäristöön jätevesien mukana, hiilivoimaloista, metallisulattamoista ja terästehtaista.

Ilmansaasteet ja melu ympäristöongelmina
- Ympäristön happamoituminen
- Rehevöityminen
- Hiukkaspäästöt
- Melu
 

Jätteet ja roskaantuminen
Aiheuttavat maaperän, veden tai ilman pilaantumista sekä terveyshaittoja. Rajoittavat ympäristön käyttöä ja pilaavat maisemaa.

 

Hot spot- alue on eristynyt saari tai vuoristojen tai aavikoiden rajaamia rannikoita, joilta lajit eivät pääse leviämään.

16. Ilmastonmuutos ja otsonikato

Ilmastonmuutos johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta
Auringosta tulee maapallolle sekä lyhyt- että pitkäaaltoista säteilyä. Suurin osa säteilystä heijastuu ilmakehästä ja maanpinnasta takaisin avaruuteen. Suurin osa kuitenkin sitoutuu maanpintaan ja muuttuu lämmöksi. Lämpösäteily on pidempiaaltoista kuin lyhytaaltoinen säteily.

Osa ilmakehän kaasuista pidättää (absorboi) pidempiaaltoisen säteilyn ja estää sen heijastumisen avaruuteen. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. 

Tärkeimpiä säteilyä sitovia kasvihuonekaasuja ovat; vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja otsoni.

Interglasiaaliaika tarkoittaa nyt elämäämme n. 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkaneen jääkausiajan lämmintä jaksoa. 

Kasvihuonekaasut
Hiilidioksidi aiheuttaa yli 60% kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Käytettäessä fossiilisia polttoaineita kallioperän varastoista hiilidioksidia on vapautunut ilmakehään.
Metaanin vaikutus on n. 20%. Ihmisen toiminnan lisäämät metaanipäästöt ovat lähtöisin mm. kaivostoiminnasta, kaatopaikoilta ja jäteveden puhdistuksesta.
CFC-yhdisteet ovat ihmisen valmistamia aineita, jotka tuhoavat stratosfäärissä otsonikerrosta.
Vesihöyry on tehokas lämpösäteilyn sitoja.

 

Ilmastonmuutoksen seuraukset
- Napa-alueet lämpenevät
- Sademäärät kasvavat
- Trooppiset pyörremyrskyt lisääntyvät
- Merenpinta nousee
- Lämpövyöhykkeet siirtyvät kohti napoja
- Jäämassat sulaa
Suomessa
- Metsien kasvu paranee
- Lehtipuut yleistyvät kaikkialla Suomessa
 - Viljasadot paranevat ja kasvukausi pitenee

 

Ratkaisut ilmastonmuutokseen
Kiotonsopimus maat ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Sopimus ei kuitenkaan ratkaise ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia, sillä jo ilmakehään päässeet kasvihuonekaasut lämmittävät maapalloa vielä pitkään.
Päästökauppa. Mukana olevissa maissa päästökiintiöt jaetaan tuotantolaitoksen kesken siten, että kukin laitos saa aiempia päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia.
Monet maat ovat vähentäneet energiankulutustaan, mutta ongelmana ovat kehitysmaat, joissa kulutus on kasvussa.

Otsonikato
Auringon liialliselta UV- säteilyltä suojaavan otsonikerroksen ohentuminen.

1. Aine: CFC (hiili, fluori, kloori)
2. Kloori hajottaa otsonimolekyylejä jääkiteitä vaste. Jääkiteitä syntyy -70 asteessa, eli se on mahdollista vain maapallon navoilla. 
3. Otsonikadon syntymiseen tarvitaan kylmää+valoa, eli Suomessa kevät-talvella.

15. Energiantuotannon tulevaisuus

Väestön määrän kasvu ja elintason nousu lisää energiankulutusta. Energiaa kuluu yhtä enemmän liikenteessä, rakentamisessa, kotitalouksissa ja teollisuudessa.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää rajoittaa
Maaöljyn tunnettujen varojen on laskettu riittävän 40 vuodeksi. Öljyn suhteellinen osuus energian kulutuksessa on laskenut, mutta se on toistaiseksi korvaamaton energianlähde.
Maakasunkin riittävyys on rajallinen, varojen ennuste on n. 60 vuotta.
Kivihiilivarat riittävät vielä ainakin 200 vuotta. Hiili on korvaamatonta raudan ja teräksen valmistuksessa. Hiiltä poltettauessa ilmaan vapautuu hiilidioksidia, mikä lämmittää ilmastoa.
Ydinvoiman käyttö on kasvanut, ydinenergian vastustuksesta huolimatta. Uraanin varat riittävät n. 70 vuotta. 
 

Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä pyritään jatkuvasti lisäämään.

Vesivoimalla tehdään sähköä varsinkin kehitysmaissa. Ongelmana on mm. sademäärien vaihtelu.
Tuulivoiman merkitys on kasvanut sitä mukaa kuin laitteet ovat parantuneet ja voimaloiden teho on kasvanut, silti tuulienergian osuus sähkön tuotannossa on toistaiseksi vaatimaton.
Auringon säteilyn talteenotto on tehostunut (aurinkopaneelit).

Liikenteen eneriaongelmat
Liikenteessä energiankulutus kasvaa enemmän kuin muilla aloilla, johtuu rahtiliikenteen ja yksityisautoilun lisääntymisestä.

Asutuksen ja teollisuuden energiankulutus
Noin kolmasosa maailman kaupallisesta energiasta kulee lämmitykseen, jäähdytykseen, ruoanvalmistukseen, valaistukseen ja kodinkoneiden/laitteiden käyttöön.

 Tulevaisuus
1. Energiaa pystytään säästämään vähentämällä kulutusta.
2. Parantamalla koneiden ja laitteiden energiankäytön tehokkuutta.
3. Energian kulutusta pitää pudottaa teollisuusmaissa, jotta myös kehitysmaihin jäisi kohtuullisesti energiaa.

Aurinkokenno on laite, jolla auringon säteilyä muunnetaan sähköenergiaksi valosähköisen ilmiön avulla.

14. Merien tila

Ihmisten pahiten likaamia merialuita ivat Meksikonlahti ja Pohjanmeri. Haitallisia aineita joutuu meriin joko suoraan päästölähteestä tai jokien tai ilmakehän kautta. On arvioitu, että noin seitsemän miljardia tonnia jätettä päätyy vuoden aikana meriin.

Vain osa meriin joutuvasta öljystä on peräisin onnettomuuksista
Suurin osa öljystä päätyy mereen jokapäiväisen toimintamme seurauksena. Noin puolet kaikista öljypäästöistä on peräsin maalta. Tärkeimpiä päästöjen runsauteen vaikuttavia tekijöitä ovat:
1. Rannikon tai joen valuma-alueen asukasmäärä.
2. Kaupungistumisaste.
3. Teollisuuden määrä ja laatu.
4. (Haaksirikkoutuneet öljytankkerit).

Öljyntorjunta ja onnettomuuksien ehkäisy
 Mereen joutuneen öljylautan leviämistä pyritään estää öljypuomien avulla. Sitä hävitetään polttamalla, hajottamalla kemikaalein, imeyttämällä (tuve), tai pumppaamalla pois.

Öljytuotteiden kuljetukset lisääntyvät, mutta tankkerionnettomuuksien määrä on vähentynyt. Öljyonnettomuuksien ehkäisemiseksi EU:n merialueilla vaaditaan siirtymistä yksirunkoisista säiliöaluksista kaksipohjaisiin aluksiin 2015 vuoteen mennessä.



Myrkyt ja jätteet merissä
Ympäristömyrkyt ja raskasmetallit kertyvät erityisesti merten ravintoketjun huippupetoihin. Teollistuneissa kehitysmaissa jätteitä upotetaan mereen, koska se on halpa ja helppo ratkaisu. Radioaktiivinen jäte aiheuttaa kauaskantoisia ongelmia.
 

Itämeri on herkkä ekosysteemi
Itämeren valuma-alueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä, jolloin mereen kulkeutuu valtavasti ravinteita, öljyä, kemikaaleja ja ympäristömyrkkyjä. 1. Tehomaatalous ja 2. puutteellinen jätevesien puhdistus (kalankasvatus ja teollisuus) aiheuttavat suurimman osan Itämeren ravinnekuormituksesta. Perustuotannon lisäätymisen seurauksena sinilevät ovat lisääntyneet ja vesi samentunut.

Itämeri

Merien tulevaisuus
Kansainväliset toimijat (UNEP, WWF) pyrkivät pelastamaan meriä. On perustettu suojelualueita, mutta alueille tulisi laatia myös kunnolliset hoito- ja käyttösuunnitelmat. Merien suojelu vaatii kansainvälisiä sopimuksia.

PCB-yhdisteet ovat orgaanisia ympäristömyrkkyjä. Ne ovat kirkkaita tai kellertäviä, öljymäisiä, hajuttomia ja mauttomia nesteitä. Pystyvät tunkeutumaan mm. ihon ja lateksin lävitse.

13. Loppuuko vesi?

Vesi on luonnonvara, joka rajoittaa eniten ihmisasutusta. Kehittyneet yhteiskunnat tarvitsevat valtavasti vettä. Vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Käyttökelpoista vettä olisi riittävästi, jos vesivarat jakautuisivat tasaisesti eri aluiden ja vuodenaikojen suhteen.

Veden käyttö
1. Maatalous. Kasteluun kuluu valtaosa, noin 70 %, kaikesta maapallon makeasta vedestä.
2. Yhdyskuntien veden käyttö. Kotitalouksien veden käyttö riippuu, siitä kuinka helposti vettä on saatavilla. Kaupunkien vedenkäytön ongelmana on hävikki. Kehitysmaissa 50-70 % häviää putkivuotoihin ja laittomiin vesiliittymiin.
3. Teollisuus. Kuluttaa vettä kaikkiaan noin 20 %. Vettä kuluu mm. jäähdyttämiseen, pesemiseen ja lämmön tuotantoon. Veden hinnan ja jätevesimaksujen nousu kannustaa teollisuutta säästämään vettä.

Vesi aiheuttaa kiistoja
Vesiongelmat kärjistyvät usein sodaksi. Eniten vesipulaa on Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Esimerkiksi Niilin veden käytöstä on syntynyt ongelmia, sillä se virtaa monien maiden halki.

Pohjavesivarat ovat ehtymässä
Yli puolet maapallon väestöstä käyttää pohjavettä jokapäiväisenä talousvetenä. Pohjavesivarat ovat ehtymässä kuivilla alueilla, joilla pohjaveden uusiutuminen on hidasta, ja alueilla joilla pohjavettä kulutetaan liikaa. Syynä tähän on nopea väestönkasvu.

Tekopohjavesilaitos

Vesi ja terveys
Kehittyneissä maissa lähes jokaisella on käytössään juomakelpoista vettä. Kehtitysmaissa puolestaan vain noin puolella maaseudun asukkaista on käytössään puhdasta vettä. Vuosittain yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee tauteihin, jotka johtuvat juomaveden likaisuudesta ja jäteveden käsittelyn puutteista.

Tulevaisuus
Seuraavien vuosikymmenien aikana vesipula tulee pahenemaan, koska väestönmäärä kasvaa nopeasti. Vesipulaa voidaan vähentää 1. kulutuksen vähentämisellä tai veden johtamisella muualta. 2. tekopohjavettä imeyttämällä pintavettä pohjavedeksi. 3. Veden valmistamisella merivedestä.
Vedenkäyttöä pyritään säätelemään myös säästämällä vettä kotitalouksissa ja teollisuudessa ja parantamalla kastelujärjestelmiä.

Tekopohjavesi on pohjavettä, jota tehdään lisäämällä pohjavesiesiintymän luontaista antoisuutta imeyttämällä pohjavesiesiintymään käsittelemätöntä tai esikäsiteltyä pintavettä.

12. Riittääkö ravinto kaikille?

Maailmassa on riittävästi ruokaa kaikille, mutta ongelmana on ravinnon epätasainen jakautuminen. Teollisuusmaat tuottavat suurimaan osan maapallon ravinnosta, kun taas nälkää nähdään kehitysmaissa. Koko maailman väestöstä noin kuudennes kärsii ainakin ajoittain aliravitsemuksesta ja alipainoisuudesta.


Riittämätön ja yksipuolinen ravinto aiheuttaa sairauksia
Nälkä aiheuttaa kehitysmaissa eniten tauteja ja estää henkistä ja fyysistä kehitystä.
Aliravitsemuksen muotoja:
Marasmus (määrällinen nälkä). Ruokaa ei ole riittävästi välttämättömän energian saamiseksi.
Kvasiorkor (laadullinen nälkä). Ruoasta puuttuu hyvänlaatuisia proteiineja.
Marasmikvasiorkor (määrällinen ja laadullinen nälkä). Ravinnosta puuttuu sekä energiaa ja proteiinia.
Kehitysmaissa aliravitsemus voi johtaa ongelmakierteeseen, terveydenhoitomenot kasvavat, kun aliravitut sairastuvat helposti, mikä johtaa talouden heikkenemiseen ja ravintotilanteen huonontumiseen.
Aliravitut kärsivät myös hivenaineiden ja vitamiinien puutteesta. A-vitamiinin, raudan ja jodin puute aiheuttavat eniten ongelmia (raudanpuuteanemia).
 

Nälänhädän ja aliravitsemuksen syitä
- Liian nopea väestönkasvu.
- Syvä köyhyys.
- Luonnonolot sekä taloudellinen ja poliittinen tilanne. Toistuva kuivuus, rankkasateet ja tulvat vaikeuttavat viljelyä. Lannoitteisiin ei ole varaa ja työvälineet ovat alkeellisia. Ongelmana ovat myös tuhohyönteiset, rikkakasvit sekä eläin- ja kasvisairaudet.
- Korruptio, kulkuyhteyksien huonousja puutteellinen jakeluorganisaatio.
- Sodat.
- Maailmakauppa. Maailmankaupassa elintarvikkeiden merkitys on vähentynyt ja hinnat ovat laskeneet. Kehitysmaissa hintojen lasku aiheuttaa ongelmia, koska raaka-aineet ja maataloustuotteet ovat valtioiden ainoita vientituotteita.

Ravinnontuotannon ongelmia ja lisäämiskeinoja
- Maaperä. Ihminen on toimillaan ohentanut peltojen humuskerrosta. Maan kuohkeus on huonontunut painavien koneiden takia. 
- Kastelu. Veden keräämistä varten joudutaan rakentamaan tekojärviä, patoja ja putkistoja. Parantunut kasteluverkko on rohkaissut kasvattamaan vettä vaativia vientikasveja.
Kastelumenetelmät ovat alkeellisia ja vettä menee hukkaan. Tehokkaimpia menetelmiä on tihkukastelu, missä vesi annostellaan tarkasti kasvin juurelle.
- Lannoitus. Jatkuva lannoitteiden määrän lisääminen ei tuota kauan suurempia satoja. Maan huononnuttua lannoituksen teho heikkenee.
- Tuholaisten torjunta. Kilpailu vientimarkkinoista pakottaa käyttämään enemmän tuholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineita.
- Jalostus. Geenitekniikan avulla pystytään jalostamaan kasvisairauksille ja tuholaisille vastustuskykyisiä lajikkeita.
- Kalastus. Kehitysmaissa kala on tärkeä valkuaisen lähde. Tehostuneet pyyntimenetelmät ovat lisänneet kalastuksen tuottoa. Esiintyy jopa liikapyyntiä. Kalastuksella on tärkeä merkitys valtioiden työllisyyden ja talouden hoidossa.

Tihkukastelu (tehokkuus 80-90 %)

Tulevaisuus
Ravinnontuotantoa on lisättävä edelleen, koska väestön määrä kasvaa köyhilla auleilla nopeammin kuin ravinnon määrä. On sijoitettava enemmän maataloustutkimukseen, koulutukseen, maaperän humuskerroksen säilyttämiseen ja kastelun tehokkuuteen. Ruoan myynti- ja jakelujärjestelmiä täytyy myös tehostaa.

Monokulttuuri  on yhden kasvilajin viljelemistä. Esimerkiksi vehnäpelto tai istutusmetsä on tällainen. Jos viljelykasvi on sama useampana vuotena peräkkäin monet tuhoeläimet, kasvitaudit ja rikkakasvit runsastuvat pienentäen viljelykasvin satoa.

11. Eroosio ja aavikoituminen

Eroosioon vaikuttaa maan kaltevuus, maaperän laatu ja kasvipeitteen määrä. Vesi aiheuttaa suurimaan osan eroosiosta, tuuli vain muutaman prosentin.
Eroosio voi olla luontaista, hitaasti tapahtuvaa maanpinnan kulumista tai kiihtynyttä eroosiota, mitä ihminen lisä toiminnallaan.
Herkimmät alueet eroosiolle, ovat kuivat ja puolikuivat alueet ja hyvin sateiset alueet.

 

Ihminen kiihdyttää eroosiota
- Metsien hakkuut. Puusto ei ehdi uusiutua luontaisesti, eikä uusia puita istuteta tilalle, aukea alue jää alttiiksi tuulen vaikutukselle.
- Maanviljely. Metsää ja ruohostoja polttamalla on syntyneet suuret peltoaukeat, jotka ovat alttiita tuulieroosiolle.
- Karjanhoito. Laiduntavat eläimet syövät maan paljaaksi, jolloin sade ja tuuli pääsevät kuluttamaan maanpintaa.

Eroosion torjunta
- Kasvillisuuden suojeleminen. Laiduntamisen säännöstely ja metsänhoitosuunnitelmat.
- Suojavyöhykkeiden rakentaminen. Metsän istuttaminen ja pensaikkoja ja puukujia peltoaukeille.
- Terassiviljely. Estää maanvalumista alas rinnettä. Viljelmä reunustetaan kivillä ja istutuksilla.
- Kasvien viljelykierto ja alueelle sopiva muokkausmenetelmä. Esimerkiksi kaistaviljelyssä viljellään kaistoilla eri nopeudella kasvavia kasveja, tällöin tuulieroosio vähenee.

Aavikoituminen
Tapahtuma, jossa aavikko leviää asteittain puoliaavikolle muodostaen uutta aavikkoa, missä kasvillisuus on niukkaa tai olematonta.
Aavikoitumisen käynnistää usein pitkään jatkunut kuivuus. Kuukausia kestänyt kuivuus alkaa vähentää kasvipeitettä, mikä pienentää maan ja tuulen välistä kitkaa, jolloin ei synny nousevia ilmavirtauksia ja sateita.
Aavikoituminen etenee myös pölyn ja hiekan peittäessä kasvillisuutta.
Aavikoitumista edistää myös nopea eroosio ja maanrakenteen huonontuminen, kuten humuksen vähentyminen ja maan suolaantuminen.



 

Aavikoitumisen seuranta ja estäminen
Jatkuva seuranta on tärkeää, koska voi kestää kymmeniä vuosia ennen kuin aavikoituminen näkyy selvästi. Sateliittikuvista pystytään arvioimaan kasvillisuuden vähenemistä.
Aavikoituvat alueet tarvitsevat yksilöllisen parantamissuunnitelman. Suojavyöhykkeiden rakentaminen aavikoiden reuna-alueille on tehokas torjuntakeino.
Köyhyyteen puuttuminen on tärkeää, koska köyhillä mailla on vähiten keinoja taitella aavikoitumista vastaan.

Eroosio on luonnollinen maanpintaa kuluttava eksogeeninen tapahtuma, jossa kivet tai sedimentit kulkeutuvat alueelta pois ilmastollisten tekijöiden, kuten virtaavan veden, jään tai tuulen vaikutuksesta.

Suolaantuminen on joillakin kuivilla alueilla yleinen ilmiö, jossa tyypillisesti runsas haihtuminen aiheuttaa suolan rikastumista maan pintakerrokseen.

10. Metsien ongelmat

Metsien merkitys 
Metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia, jolloin ne hillitsevät kasvihuoneilmiön voimistumista. Yli 50% hakatuista metsistä käytetään polttopuuksi. Kehitysmaissa puu on tärkeä energian lähde. Metsät ovat myös tärkeitä virkistysarvoja ja ne luovat viihtyisän ympäristön.
 

                                                                                 
Metsien hävittäminen ja sen syyt 
Metsiä hävitetään tämän hetkisen arvion mukaan n. 11 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia, vastaa noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta.
Köyhyys, väestönkasvu, elintason nousu, kaupungistuminen ja maatalousmaan raivaaminen, ovat suurimpia metsien häviämisen syitä.
Afrikassa sijaitsee kuudesosa maailman metsistä. Suurin osa trooppista sademetsää. Sademetsien viljelysmuotona käytetään kaskiviljelyä. Kaskettu alue on yleensä jätetty metsiintymään muutaman vuoden välein, jolloin kasvillisuus on palannut ennalleen. Kaskiviljelyn kiertoa on jouduttu nopeuttamaan nopean västönkasvun vuoksi. Tämän vuoksi metsät eivät kerkeä palautua riittävän nopeasti.
Keski-Amerikassa ja Karibialla aluperäistä sademetsää on vähän jäljellä, koska suuria maa-aloja on raivattu kahvi-, sokeri- ja hedelmäplantaaseiksi.

Metsien hävittämisen seuraukset
- Hakkuiden seurauksena lajien elinympäristöt hajoavat pienemmiksi alueiksi, mikä rajoittaa populaatioiden geneettistä monimuotoisuutta. 
- Trooppisissa metsissä suurin osa ravinteista on sitoutuneena hakattuihin puihin. Alkuperäisen metsän tilalle kasvaa sekundaarimetsä, joka on kitukasvuisempaa ja sitoo vähemmän ilmakehän hiiltä.
- Kasvipeitteen hävittäminen muutaa veden kiertokulkua.
- Maaperän eroosio voimistuu. Metsät estävät veden pääsyn suoraan maahan.
- Massaliikunnot lisääntyvät, kun puiden juuret eivät enää pysty pitämään maaperää paikallaan.
 

Kaskiviljely on viljelymuoto, jossa metsä hakataan ja sen jälkeen puut poltetaan. Tällöin puuhun sitoutuneet ravinteet päätyvät maaperään hedelmällisen tuhkan muodossa ja tämä mahdollistaa maanviljelyn ilman lannoitteiden erillistä levittämistä.

 

9. Kylmyys ja lumiongelma

Kylmyys pakkasta esiintyy tundra- ja havumetsäilmastojen alueilla. Lisäksi myös lauhkean vyöhykkeen lehtimetsissä, aroilla ja vuoristoissa. Pakkanen aiheuttaa ongelmia autoille, vesijohdot jäätyy sekä rakennuskustannukset nousevat esityksen ja lämmityksen vuoksi. Pakkasen purevuutta lisää tuuli, mitä kovemmin tulee, sitä kylmemmälle ilma tuntuu.

 

Halla tarkoittaa kasvukaudella esiintyvää yöpakkasta. Sitä esiintyy lauhkealla vyöhykkeellä ja subtropiikissa. Halla vahingoittaa mm. marjojen kukkia ja perunan taimia. Alavat maat ovat herkkiä hallalle, koska kylmä ilmaa virtaa enemmän painanteisiin.
Torjunta harsopeitteitä käytetään esimerkiksi mansikkapelloilla, lämmittimet viljelmien läheisyyteen ja hedelmpäpuiden sadettaminen, ovat hyviä hallan torjumiskeinoja.

Routa ikiroutaa esiintyy kylämässä vyohykkeessä, alueella jossa keskilämpötila on alle 0 astetta. Raja ulottuu Siperissa napapiirin eteläpuolelta taigalle saakka.
Maa routaantuu, kun maahuokosissa oleva vesi jäätyy, jolloin maa kovettuu eli routaantuu. Roudan ansiosta suot ja metsät kestävät niiden päällä ajamista. Routa kuohkeuttaa myös maata. Roudasta aiheutuu myös haittaa, routakerrokseen noussut vesi jäätyy, jolloin maan tilavuus kasvaa ja maan pinta routii.
 

Lumi lumi-ilmasto on tyypillisintä havumetsäalueilla, arojen pohjoisosissa, vuoristoissa ja ylängöillä. Eniten lumi aiheuttaa ongelmia alueilla, joilla sataa kerralla paljon ja lumi ei ole pysyvää. Tälläsia ovat esimerkiksi läntinen Eurpooppa ja Pohjois-Amerikan itäosa. Suomessa lumi aiheuttaa lisää kustannuksia, koska lumen satamiseen täytyy varautua koko talven ajan.

Lumivyöryt syntyy, kun lumen paino ylittää lumen rakenteellisen kestävyyden. Lumen rakennettä heikentää lämpötilan lasku tai nousu. Lumivyöryn laukaisee kova lumisade,  nopea lämpötilan nousu, ihmisen liikkeet tai kova ääni.
Irtolumivyöry syntyy, kun kevyttä lunta sataa kerralla paljon, eikä se ole vielä kerennyt kiinnittyä alla olevaan lumeen.
Laattalumivyöryistä puhutaan silloin, kun rinteestä lohkeaa erilaisista lumikerroksista koostuva laatta, joka liukuu alempien lumikerrosten päällä.

Föhntuuli on lämmin ja kuiva tuuli, mikä syntyy kostean ilmavirtauksen ylitettyä vuoriston ja menetettyään kosteutensa. 

8. Sään vaihtelut

1. Korkeusvaihtelut ja vuoristot vaikuttavat sään muutoksiin. Euroopassa lämpötilapoikkeamat eivät ole kovin huomattavia, koska Alpit ja muut suuren vuoristot vähentävät pohjois-eteläsuuntaisten tuulien liikkeitä.
Myöskään tropiikissa ja subtropiikissa säät vaihtelevat hyvin vähän.

2. Merien virausten muutokset. Vesi kiertää merivirtojen lisäksi myös syvällä pohjavirtauksissa. Tietyillä alueilla vettä painuu alas ja paikoin nousee ylös. Virtausten muutokset nostavat tai laskevat meriveden lämpötilaa, mikä heijastuu myös säähän. Tavallistä lämpimämpi aiheuttaa mm. rankkasateita ja vastaavasti kylmempi vesi aiheuttaa tietyillä alueilla kuivuutta.


3. EL NINO esiintyy Tyynellämerellä. El Ninon aikana veden ja ilman kierto ja ilmanpaineet muuttuvat päinvastaisiksi. Päiväntasaajanvirta heikkenee ja Australian puolelta alkaa virrata lämmintä vettä kohti Etelä-Amerikkaa. Kaakkoispasaati heikkenee ja tuuli kääntyy päinvastaiseksi. Amerikan länsirannikolle syntyy voimakkaita matalapaineita. Vastaavasti Aasian ja Australian itäosat kärsivät kuivuudesta. El Ninon syntymisen syytä ei toistaiseksi tiedetä tarkkaan.



4. Helle on tropiikissa jokavuotinen ongelma. Vanhukset ja lapset kärsivät helteistä eniten ja ihmisiä kuolee helteeseen vuosittain. Kuumuus vaikuttaa työntekoon ja työtä on jaksotettava aamuun ja iltaan, jolloin on viileämpää. Lämpötilan noustessa lähelle 40 astetta, ihmisen lämmönsäätely joutuu koetukselle. Seurauksena voi olla lämpöhalvaus.

5. Metsä ja pensaspalot pitkään jatkunut kuivuus ja kuumuus aiheuttavat paloja. Polttolasi kohdistaa lämpöä tiettyyn paikkaan ja aiheuttaa tulen. Kipinä, salamisku tai ihmisen huolimaton tulen käsittely aiheuttavat paljon metsäpaloja.



Mereorologia tarkoittaa säätiedettä.

7. Tulvat

 

Puolet luonnon aiheuttamista kuolemantapauksista aiheutuu tulvista. Tulvat ovatkin vakavin luonnonhasardi. Tulvat aiheuttavat tauteja, kun tulvavettä valuu kaivoihin. Tulvat saavat aikaan myös lietettä, mikä toimii hyvänä lannoitteena.

Suomessa ei ole yleensä pahoja tulvia. Järvet varastoivat vettä ja vesi valuu rinteitä pitkin alas. Metsät ja suot keräävät sadevettä ja sitovat sen itseensä.

Tulvat ovat tyypillisiä alueilla, joilla on sade- ja kuivakausi. 
Lumien sulaminen aiheuttaa keväisin suuria tulvia. Vesi ei pääse imeytymään maahan, koska maa on vielä jäässä, jolloin vesi valuu maanpintaa pitkin. Jäälaatat ja suppo pahentavat myös tulvaongelmia.

Jokitasangon tulviessa tulvavesi valuu nopeasti tulvatasangolle, jota toimivat tulvavesien vastoina. Tulvatasangot ovat suosittuja asuinpaikkoja, koska liete on ravinteikasta lannoitemaata ja tulvavettä voi varastoida kasteluvedeksi. Jokia pitkin on myös helppo liikkua paikasta toiseen.

Tulvaliete on esimerkiksi metsistä huuhtoutunutta hedelmällistä pintamaata. 

Jokilaako

Ihminen vaikuttaa osaltaan tulvien lisääntymiseen. Jokien kaventaminen, metsien ja kosteikkojen hävittäminen ja suurien kaupunkien rakentaminen, ovat suurimpia syitä.

Tulvasuojelu:

6. Myrskyt

 

Ilmanpaine-erot tasoittuvat tuulen avulla. Ilmanpaine eron ollessa riittävän suuri tuuli voi yltyä myrskyksi.

Keskileveyksillä esiintyy syys- ja talvimyrskyjä. Lämpimän ja kylmä ilmamassan tömätessä toisiinsa Atlantilla syntyy matalapaineen keskus, minkä ympärille muodostuu sykloni.

Trooppiset pyörremyrskyt aiheuttavat myrskyistä eniten vahinkoa. Suurin osa pohjoisella pallonpuoliskolla. Syntyy merellä voimmakkaan matalapaineen keskuksesta, ilma nousee ylöspäin ja tuuli tuo siihen lisää ilmaa. Pasaati- tai monsuunituulet kuljettavat pyörremyrskyjä. Pyörremyrsky syntyy vain jos meriveden lämpötila on vähintään +26 astetta. Ilmamassasta täytyy myös kehittyä melko korkea ilmanpaine matalapaineen keskuksen yläpuolelle.

Taifuuni on Itä-Aasiassa käytetty nimitys trooppisista pyörremyrskyistä.

Pyörremyrskyt voivat aiheuttaa valtavaa tuhoa. Katot irtoavat, ikkunat voivat mennä rikki, tulvat ja muita taloudellisia tappioita.

Tornadot ja trombit Syntyvät rajujen ukkoskuurojen yhteydessä. Ovat melko pieniä, mutta vaarallisia pyörremyrskyjä. Tordano saa energiaa vesihöyryn tiivistymisestä ja salamoinnista. Pilven alareunasta ilmaa painuu alaspäin ja reunoilta ilma nousee ylös. Keskustassa paine laskee huomattavasti ympäristön painetta alhaisemmaksi.

Trombit ovat tornadoja heikompia tuulipyörteitä. Ukkospilven alareunasta lähtee pilvinauha, joka voi maassa aiheuttaa paikallisia tuhoja. Suomessa trombeja esiintyy kesäisin rajujen ukkoskuurojen yhteydessä.

Salamat syntyvät, kun jääkiteet ja rakeet törmäilevät toisiinsa, jolloin jääkiteet varautuvat positiivisesti ja rakeet negatiivisesti ja asettuvat pilven eri osiin. Syntyvä jännite-ero purkautuu salamaniskuina.

Salamat rikkovat sähkölaitteita ja aiheuttavat tulipaloja.

5. Vulkanismi uhkana

 

Tulivuoria luokitellaan purkaustyypin mukaan. Purkaukseen vaikuttaa sulaneen kiviaineksen viskositeetti ja magman pitoisuus. Kaasut karkaavat tulivuoren purkauksessa sitä nopeammin mitä juoksevampaa magma on. Tällöin purkaus on rauhallinen.

Alityöntövyöhykkeillä mantereiden kiviaines sisältää paljon piitä, jolloin syntyy hapanta magmaa. Magmassa on paljon kaasuja, jotka laajenevat purkauksen aikana nopeasti ja työntävät laavaa ulos räjähdysmäisesti.

Tulivuoren purkaukset aiheuttavat:

1. Laavavirtoja mitä juoksevampaa laava on sitä nopeammin se leviää suurelle alueelle. Laavavirrat voivat aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä.

2. Pyroklastiset virrat laavasta ja kaasuista. Ne tuhoavat kaiken mikä osuu niiden eteen ja aiheuttavat näin paljon uhreja. Pyroklastisia virtoja esiintyy tulivuorenpurkauksissa missä laava on jäykkää.

3. Tefra kaikkea tulivuoren purkauksessa irtoavaa ainesta kutsutaan tefraksi. Suurin osa vulkaanista tuhkaa. Suuri tuhkalaskeuma aiheuttaa sähkökatkoja ja pilaa vesivarastoja.

4. Kaasut valtaosa vesihöyry. Runsas hiilidioksidi purkauma voi aiheuttaa kuolemia tulivuoren välittömässä läheisyydessä.

5. Laharit vulkaanisia mutavyöryjä. Sade tai sulanut lumi tuo tulivuoren rinnettä alas valuessaan mukanaan tuhkaa ja suuria maajärkäleitä.

6. Maanvierimät lähtevät liikkeelle kerrostulivuorten rinteiltä. Voivat aiheuttaa esimerkiksi tsunameja.

Tuffi on tulivuoresta purkautuvasta tuhkasta iskostunutta kiveä.

Purkauksen seurauksia.

4. Tsunamit

 

Tsunami on jostain tietystä kohdasta joka suuntaan etenevä jättiläisaalto. Tsunamit aiheutuvat merenalaisesta maanjäristyksestä, tulivuorenpurkauksesta, maanvyörymän tai asteroiditörmäyksen seurauksena. Suurin osa tsunameista johtuu merenpohjassa tapahtuvista maanjäristyksistä. Merenpohjan liike nostaa päällä olevaa vesimassaa. Energia siirtyy veden aaltoliikkeeseen. Aallonpituus voi olla jopa satoja kilometrejä ja nopeus 1000km/h.

Varsinainen hyökyaalto muodostuu vasta, kun tsunami saavuttaa rannan. Madaltuva merenpohja hidastaa vesimassaa. Aallon korkein kohta on tässä vaiheessa vasta saapumassa rantaa kohti, joten veden määrä lisääntyy jatkuvasti. Aallon pituuden lyhentyessä, aalto alkaa nousta ylöspäin ja muodotuu hyökyaalto.

Rantaviiva alkaa vetäytyä kauemmaksi merelle tsunamin lähestyessä rantaa. Tsunameja on vaikea havaita ajoissa, joten pelastumiselle ei jää paljonkaan aikaa. Nykyään Tyynenmeren alueelle on rakennettu tsunamivaroistuskeskuksia, mitkä auttavat havaitsemaan tsunamin aiemmin. Evakoimista varten sisämaahan on oltava helppokulkuisia teitä ja rantarakentamista täytyy vähentää tsunami alttiilla alueilla.



Seismografi eli maanjäristysmittari on laite, jota käytetään maankuorenvärähtelyn mittaamiseen ja rekisteröimiseen.

Tsunamin syntyminen

3. Maanjäristykset

Maanjäristykset ovat kaikista tuhoisimpia endogeenisiä hasardeja. Maanjäristys alueet sijaitsevat litosfäärilaattojen raja-alueilla. Sellaisilla alueilla missä laatat sivuaa tai törmäävät toisiinsa tapahtuu tuhoisia järistyksiä. Loittonemisvyöhykkeillä taas tapahtuu heikompia järistyksiä.

Hyposentrumi eli maanjäristyskeskus on se kohta, jossa lukkiutuminen purkautuu.
Episentrumi sijaitsee aivan maanjäristyskeskuksen yläpuolelalla, episentrumista lähtevät pinta-aallot aiheuttavat eniten vahinkoa.

Maanjäristysten voimakkuutta mitataan Richterin asteikolla.

Maanjäristysten aiheuttamiin tuhojen suuruuteen vaikuttaa järistyksen voimakkuus, etäisyys hyposentrumista, alueen maaperä ja korkokuva.

Rakennusten sortuminen ja järistysten aiheuttamat tulipalot aiheuttavat paljon kuolonuhreja.

Loittonemisvyöhyke on alue, missä mannerlaatat erkanevat toisistaan. Samalla syntyy uutta maankuorta.

2. Avaruuden uhkat

Suurimman uhan avaruuden kappaleista aiheuttavat asteroidit ja komeetat, sillä niiden kiertoradat voivat muuttua.

Meteoriitin osuessa maahan:

1. 0,05 sekunnin kuluttua törmäyksestä meteoriitti uppoaa n. 1 km syvyyteen, missä se räjähtää ja energia muuttuu shokkiaalloksi.
2. 0,1 sekunnin kuluttua kivet rikkoontuvat, sulavat ja kaasuuntuvat sekunnin murto-osassa.
3. 1 sekunnin kuluttua räjähdys heittää yläpuollellaan olevan maa-aineksen syrjään, josta syntyy kraatterille reunavalli. Samalla voi syntyä uusia kivilajeja.
4. 1 minuutin kuluttua erilaiset kivet järjestäytyvät kerroksittain ja kraatteri alkaa oieta vähitellen.
 

Meteoriitin olessa yli kilometrin mittainen, räjähdys aiheuttaa pölypilven, joka estää auringon säteilyn pääsyn maahan, jolloin lämpötila alkaa laskea. Äkillinen muutos tuhoaa mm. eliöstöä.

Maahan iskeytynyt metoriitti aiheuttaa myös maanjäristyksiä ja yli kilometrin kokoinen meteoriittin syöksyäessä mereen, seurauksena on tsunami.

Asteroidi on planeettoja pienempi kivikappale, joka kiertää Aurinkoa.

1. Johdanto

Hasardiksi kutsutaan ihmisen elämää, omaisuutta, luontoa ja muuta ympäristöä haittaavaa uhkaa ja riskiä. Hasardit voidaan ryhmitellä, ilmakehän,-vesikehän,-maankamaran,-eliömaailman,-sosiaalisen ja teknisen osa-alueen mukaisesti.

Hasardin ominaisuuksia voidaan kuvata hasardiprofiilin avulla. Profiilista voidaan tulkita hasardin yleisyys,-kestoaika,-varoistusaika,-esiintyminen ja esiintymisalueen pinta-ala.

Suurien hasardien välttämiseksi ihmisten pitää hallita riskit. Tarvitaan suunnittelua, ongelmien ennustamisa, välttämistä ja lieventämistä.

Eroosio tarkoittaa kallioperän ja maaperän kulumista veden, tuulen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän vaikutuksesta.